Siinä onki melekonen ku meikäläinen joutuu puhumaan Turun murretta. Lauantaina on Suomesa AnitaMattiTeppo-juhula ja me mennään sinne ruotsalaisen kaverin kans laivalla.
Tänä viikonloppuna oli kaveri käymäsä Suomesta. Ei oikeen ehitty tekkeen muuta ku käymään parina iltana baarisa. Perijantaina juotiin täälä rommia saksalaiskämppiksen kansa ja naurettiin hirviästi, mentiin sitte homobaariin josa oli hillitön meininki ja kaikilla meni muisti tequilan jäläkeen. Lauantaina pyörähettiin vaan äkkiä syömäsä siskon kansa kaupungilla ja tultiin tänne syömään illallista kämppisten kans. Sitte yritettiin turhaan löytää karaokebaaria ja jouvuttiin menneen irkkupubbiin lähiösä (yllättävän kiva paikka!) sekä paskoihin baareihin Gamla Stanisa, joista yks oli tosiaan ainaki 20 minnuuttia yliaikaa auki.
Seuraavana aamuna kaveri lähti aikasin lentokentälle vaikka sen lento oli sitte peruttu ja se oli joutunu oottaan yli 8 tuntia lentokentällä. Kämppis sitte valitti keittiösä toiselle että vittu onneksi se sen kaveri lähti ja tommonen homo on pahempi ku nainen ja Mimmu vaan esitti jotaki koko ajan ku ei se normaalisti noin naura (no mistähän johtuu etten Pirttihirmun seurasa kovasti naureskele). Sitte se tuli mun huoneeseen tuomaan nettikaapelia ja säikähti ku olinki kotona ja kuullu kaiken. Ja tännään se on sattumoisin häipyny sopivasti niin etten voinu mennä sen kans jalakapalloharijotuksiin, no onneksi ei ite tarvi alakaa keksiä tekosyitä miksi en halua mennä. Se kertoki lauantaina että sillä on tullu ongelmia eellisten kämppisten kansa, voiskohan johtua siitä että se on aika riittinen luonne eikä ilimeisesti tule toimeen kenenkään kans. Ärsytti kyllä silti että saksalaiskämppis myös myönteli ja puhu osittain meistä paskaa sille vaikka se mun nokan eesä tykkäs muka kauhiasti mun kaverista ja oli muutenki hyvällä tuulella. Ja että sielä homobaarisa "joutu" kahteleen ku ihimiset nuolee toisiaan vaikka se itekki oli sielä tosiaan nuollu jonku miehen kansa.
En kestä ihimisiä.
Ilimanaikonen ploki ikkuisen opiskelijan arkipäivästä. Kirijottaja muuttelee Ruotsin, Ranskan ja Turkin välillä ja elevyttellee täsä plokisa äijinmurrettaan. Punasta lankaa on turha ehtiä, mutta rivien välisä voi pohtia voiko (pohojanmaan) murretta ylipäätänsä käyttää vakavastiotettavisa yhteyksisä.
maanantai 29. marraskuuta 2010
torstai 25. marraskuuta 2010
Pelekua ja inhua Tukholmasa
07.00 Rakennustyömään räjjäytykset herättää tuntia ennen varsinaista herätystä, kämppis kolistellee keittiösä.
08.00 Puhelin herättää ja väkipakolla joutuu kömpimään jäiseen vessaan ja suojattamaan kahavia iliman keitintä. Sama puuro ja leipä/jugurtti joka aamu. Elämä tuntuu "Elämäni Murmelina" -elokuvalta.
08.30 Tullee kiire ja puen kenkiä jalakaan samalla ku harijaan hampaita.
08.40 Nousen ensimmäiseen metroon
08.55 Vaihan toiseen metroon joka on hiton täynnä ja joutuu seisomaan
09.10. Nousen linija-autoon joka on myös erittäin täynnä lääketieteen opiskelijoita ja muuta porukkaa.
09.20 Bussi on perillä ja kävelen puoli kilometria työpaikalle
09.30 Uuet elokuvat oottaa tekstejään. Pomon isä näyttää uuen systeemin ja sitten yritän käyttää sitä.
09.45 Juon paskaa espressua
10.30 Saan listan uusista elokuvista, amerikkalaisia romanttisia komedioita ja japanilaisia kauhuelokuvia joita kellaillesa saa syvänkohtauksen
11.45 Vieraita tullee käymään työpaikalla
12.00 En ole ottanut ruokaa mukkaan, työkaveri tarjoutuu hakemaan rakennusmiesravintolasta.
12.30 Syön erittäin kermasta keittua ja lättyjä
13.00 Työkaverit tullee huomauttelemaan tiejostoista jotka ejellisenä päivänä tallensin väärin
15.00 Alakaa puujuttaa, saan uuen listan elokuvista joita on noin 15. Mukana myös hyviä jotka vois ihan kokonaanki kahtua.
17.00 Juuri ku olen lähösä pomon isä näyttää vielä tiejostoja joita pitäs muuttaa.
17.25 Pääsen lähtemään ja seisoskelen kylymällä linija-autopysäkillä. Linija-automatka kestää tavallisen 8 minnuutin sijasta 20.
17.45 Takasin metroon. Se on hiton täynnä ja joutuu seisomaan. Kuulutettaan että linija mennee tavallista hittaammin koska on niin poikkeuksellinen sää. Yeah right.
18.15 Kotona ja alan siivota. Toinen kämppis on kotona mutta ei voi auttaa mattojen nostelusa koska on vennäyttänyt niskansa kiipeillesä. Pistän pyykit pesukonneeseen.
19.00 Siivuan ja kokkaan samanaikasesti, laitan samalla kaverille ohojeita miten tulla tänne huomena ja chattailen facebookisa.
19.20 Syön ja jatkan siivousta. Ripustan pyykkejä sinne tänne koska kämppis on jo vallannu pesuhuoneen kuivaustelineen.
19.45 Siivous valamis. Syön halvan jämiä.
20.30 Huh huh ihan mielettömät fiilikset. Ja nyt pitäs sitte vielä alakaa tekkeen lissää töitä.
Että mihin se aika oikeen katuaa? Ja miksi mulla ei oo aikaa treenata?
08.00 Puhelin herättää ja väkipakolla joutuu kömpimään jäiseen vessaan ja suojattamaan kahavia iliman keitintä. Sama puuro ja leipä/jugurtti joka aamu. Elämä tuntuu "Elämäni Murmelina" -elokuvalta.
08.30 Tullee kiire ja puen kenkiä jalakaan samalla ku harijaan hampaita.
08.40 Nousen ensimmäiseen metroon
08.55 Vaihan toiseen metroon joka on hiton täynnä ja joutuu seisomaan
09.10. Nousen linija-autoon joka on myös erittäin täynnä lääketieteen opiskelijoita ja muuta porukkaa.
09.20 Bussi on perillä ja kävelen puoli kilometria työpaikalle
09.30 Uuet elokuvat oottaa tekstejään. Pomon isä näyttää uuen systeemin ja sitten yritän käyttää sitä.
09.45 Juon paskaa espressua
10.30 Saan listan uusista elokuvista, amerikkalaisia romanttisia komedioita ja japanilaisia kauhuelokuvia joita kellaillesa saa syvänkohtauksen
11.45 Vieraita tullee käymään työpaikalla
12.00 En ole ottanut ruokaa mukkaan, työkaveri tarjoutuu hakemaan rakennusmiesravintolasta.
12.30 Syön erittäin kermasta keittua ja lättyjä
13.00 Työkaverit tullee huomauttelemaan tiejostoista jotka ejellisenä päivänä tallensin väärin
15.00 Alakaa puujuttaa, saan uuen listan elokuvista joita on noin 15. Mukana myös hyviä jotka vois ihan kokonaanki kahtua.
17.00 Juuri ku olen lähösä pomon isä näyttää vielä tiejostoja joita pitäs muuttaa.
17.25 Pääsen lähtemään ja seisoskelen kylymällä linija-autopysäkillä. Linija-automatka kestää tavallisen 8 minnuutin sijasta 20.
17.45 Takasin metroon. Se on hiton täynnä ja joutuu seisomaan. Kuulutettaan että linija mennee tavallista hittaammin koska on niin poikkeuksellinen sää. Yeah right.
18.15 Kotona ja alan siivota. Toinen kämppis on kotona mutta ei voi auttaa mattojen nostelusa koska on vennäyttänyt niskansa kiipeillesä. Pistän pyykit pesukonneeseen.
19.00 Siivuan ja kokkaan samanaikasesti, laitan samalla kaverille ohojeita miten tulla tänne huomena ja chattailen facebookisa.
19.20 Syön ja jatkan siivousta. Ripustan pyykkejä sinne tänne koska kämppis on jo vallannu pesuhuoneen kuivaustelineen.
19.45 Siivous valamis. Syön halvan jämiä.
20.30 Huh huh ihan mielettömät fiilikset. Ja nyt pitäs sitte vielä alakaa tekkeen lissää töitä.
Että mihin se aika oikeen katuaa? Ja miksi mulla ei oo aikaa treenata?
tiistai 23. marraskuuta 2010
lauantai 20. marraskuuta 2010
Tentti ohi, elämä eesä??
Tännään tein Turkin ja Keski-Aasian tentin johon luin tasan yhen illan. Aamulla piti herätä seittemältä, kusettaa koira ja kävellä auraamattomalla tiellä 5 km koska täälähän ei siis ole lumiauraa keksitty (tai ainakaan palakata kukkaan sitä käyttämään enempää ku kerran viikosa, säästä riippumatta). Myöhästyin kuitenki vartin.
Ihan hyvin kai se meni paitsi etten tiennyt että kemalismisa on just kuus periaatetta. Kirijotin kuitenki viis sivua ja muut osallistujat oli kirijottanut vain 2-4, tarkottaako se että mulla meni keskimäärästä paremmin?
Mulla on krooninen niskasärky, en oo kerenny reenaamaan koko viikolla, huomena pitäs tehä vielä töitä (sunnuntaina!) ja jossain välisä pitäs tehä rästiin jääneet turkin läksytki. Hitto tätä elämää, haluan vaan NUKKUA! Ei puhettakaan että kerkiäisin esimerkiksi yhen kokonaisen vappaapäivän joskus viettää tai käyvä viihteellä.
Uuesa työpaikasa vaikuttaa ihan hyvältä, katon siis elokuvia päivät pitkät. En kuitenkaan kokonaan vaan jouvun ylleensä kellaamaan sammaa kohtausta eestakasin, mm. Scary Movie 4:a josa Dr. Phil leikkaa oman jalakansa irti. Sitte on myös tosi hyvältä vaikuttavia elokuvia kuten Tim Burtonin Corpse Bridge joka mun oli pakko ladata kotia koska se vaan vaikutti niin sairaan hyvältä.
Tännään menen kotia ja lärtsäilen kämppiksen kans. Ens viikolla on töitä ja kaveri tullee pitkästä aikaa käymään Suomesta.
Ihan hyvin kai se meni paitsi etten tiennyt että kemalismisa on just kuus periaatetta. Kirijotin kuitenki viis sivua ja muut osallistujat oli kirijottanut vain 2-4, tarkottaako se että mulla meni keskimäärästä paremmin?
Mulla on krooninen niskasärky, en oo kerenny reenaamaan koko viikolla, huomena pitäs tehä vielä töitä (sunnuntaina!) ja jossain välisä pitäs tehä rästiin jääneet turkin läksytki. Hitto tätä elämää, haluan vaan NUKKUA! Ei puhettakaan että kerkiäisin esimerkiksi yhen kokonaisen vappaapäivän joskus viettää tai käyvä viihteellä.
Uuesa työpaikasa vaikuttaa ihan hyvältä, katon siis elokuvia päivät pitkät. En kuitenkaan kokonaan vaan jouvun ylleensä kellaamaan sammaa kohtausta eestakasin, mm. Scary Movie 4:a josa Dr. Phil leikkaa oman jalakansa irti. Sitte on myös tosi hyvältä vaikuttavia elokuvia kuten Tim Burtonin Corpse Bridge joka mun oli pakko ladata kotia koska se vaan vaikutti niin sairaan hyvältä.
Tännään menen kotia ja lärtsäilen kämppiksen kans. Ens viikolla on töitä ja kaveri tullee pitkästä aikaa käymään Suomesta.
lauantai 13. marraskuuta 2010
Raskas työ, raskaat..
Olin maailiman apsurdeimmasa tapahtumasa, tai siis töisä. Tein keikan sanomalehelle ja kävin jossain bileisä joisa oli ruotsinsuomalaisia, se on yhteisö jota en vaan käsitä. Meikäläinen ku on aina ajatellu että ku muutetaan toiseen maahan niin sielä puhutaan toista kieltä. Mutta ei. Näisä billeisä puhuttiin suomia ja vaikka kaikki ei ollu ees syntynyt Ruotsisa. Ja sitte yritin siinä muka tehä juttua, jokku helevetin pirttihirmut tuli sanomaan ketä mun pitäs nyt muka haastatella ja yritin kuvata sielä pimiäsä kameralla josa ei ollu erillistä salamaa (kaikki kuvat on aivan hirveitä!!!). Sitte yritin käyttää hyväksi ilimasen viinan viinalippuja ku ei huvittanu yhtään työnteko eikä koktailseurustelu. Aivan ihimeporukkaa juristeista puhelinmyyjiin. Ja kaikki tuli mulle selittään niinku mun pitäs tietää "toimittajana" kaikki what´s going on in the ruotsinsuomalainen maailima. Mutta ku en tiiä enkä tiiä kiinnostaako, ihimeellinen miniyhteisö. Miten noista sekavista solokkauksista saa lehtijutun aikaseksi, en ymmärrä...
Herranjumala mikä työ.
Herranjumala mikä työ.
torstai 11. marraskuuta 2010
Kämppislärtsät vol II
Vejettiin taas kämppiksen kans eilen lärtsät. Olin kyllä erittäin tehokas koko päivän, kirijotin esseetä ja kävin työhaastattelusa (elokuvan tekstittäjäksi, sain muuten paikan).
Unohan koko ajan kirijottaa murteella tähän blokkiin. Ei tule luonnostaan.
Sitte tein täälä piirakkaa ja innostuin vielä lähteen jumppaanki. Jumpan nimi oli Multi ja oli kyllä erittäin tehokasta lihasreenausta, tännään on kipiänä joka paikka. Toinen kämppis oli menny jonku turkkilaiset sohovasurffaajan kansa museoon ja käski minutki Gamla Staniin keskiaikaseen kuppilaan. No se turkkilainen ei sinne tullu mutta me istuttiin ja juotiin mjödiä (vahavaa kotikalijaa)ja innostuttiin tillaamaan koko kannuki. Sitte vielä mentiin irkkupubiin josa soitti joku kitaraukko ja laulaa hoilotettiin mukana. Turkkilaiset viestitti ja minä vastasin niille turkiksi. Ne oli menny Cafe Oopperaan ja meki oltiin menosa sinne, mutta sinne ois maksanu 200 kruunua sisälle joten päätettiin lähtiä hampurilaispaikan kautta kotia. Mikä oli hyvä päätös koska ehitiin justiin viimeseen metroon ja seuraava ois menny vasta aamuviijeltä.
Tännään oli sitte tietenki pää kipiänä enkä saanu esseen teosa palijo mittään aikaseksi. Tosin sain kyllä yhen toisenki työpaikan, toimittajana siinä hommasa misä olin aikasemminki. Tosin nyt on vain ekstratöitä sielä tarijolla ku päätoimittaja oli jo kerenny palakata jonku toisen pari päivää sitte.
Unohan koko ajan kirijottaa murteella tähän blokkiin. Ei tule luonnostaan.
Sitte tein täälä piirakkaa ja innostuin vielä lähteen jumppaanki. Jumpan nimi oli Multi ja oli kyllä erittäin tehokasta lihasreenausta, tännään on kipiänä joka paikka. Toinen kämppis oli menny jonku turkkilaiset sohovasurffaajan kansa museoon ja käski minutki Gamla Staniin keskiaikaseen kuppilaan. No se turkkilainen ei sinne tullu mutta me istuttiin ja juotiin mjödiä (vahavaa kotikalijaa)ja innostuttiin tillaamaan koko kannuki. Sitte vielä mentiin irkkupubiin josa soitti joku kitaraukko ja laulaa hoilotettiin mukana. Turkkilaiset viestitti ja minä vastasin niille turkiksi. Ne oli menny Cafe Oopperaan ja meki oltiin menosa sinne, mutta sinne ois maksanu 200 kruunua sisälle joten päätettiin lähtiä hampurilaispaikan kautta kotia. Mikä oli hyvä päätös koska ehitiin justiin viimeseen metroon ja seuraava ois menny vasta aamuviijeltä.
Tännään oli sitte tietenki pää kipiänä enkä saanu esseen teosa palijo mittään aikaseksi. Tosin sain kyllä yhen toisenki työpaikan, toimittajana siinä hommasa misä olin aikasemminki. Tosin nyt on vain ekstratöitä sielä tarijolla ku päätoimittaja oli jo kerenny palakata jonku toisen pari päivää sitte.
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Lapsuusmuistoja...
1. Mitä vastasit pienenä kysymykseen: "Mikä sinusta tulee isona?"
Keittäjä tai nuorallatanssija. Keittäjä-idolina oli ehkä meijän koulun kotiruokaa tekevä keittäjä, ja nuorallatanssijan olin nähäny josaki telekkarisirkuksesa.
2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?
Karvinen ja Aku Ankka , sekä myös Maailman vahvin nalle, Maija Mehiläinen ja Tao Tao tsekattiin myös telekkarista. Sekä tietysti Olipa kerran ihminen ja Nikke Knatterton joka on vieläki ihan huippu sarjoja. Tosin Niken jutut kuulostaa nyt vähän kaksmielisimmiltä.
3. Lempileikkejäsi?
Barbileikit tietenki, niihin pysty samastummaan parempi ku johonki hemmetin vauvanukkeleikkeihin. Rakenneltiin barbeille taloja ja autoja ja kehiteltiin saippuasarjojen juonikuviot ylittäviä suhteita niitten välille.
4. Parhaat synttärisi ja miksi?
Lapsena oli kyllä kaikki synttärit ihan perseestä, en muista muuta ku yhdet joissa oli kaks vierasta ja sisko teki jäätelökakun oikan kakun sijasta, mikä oli vieraille kauhia pettymys.
5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
En harrastanu lapsena mittään urheilua, lähinnä leikkimistä ja vaeltelua mehtisä. Luistelemassa saatettin joskus käyvä, hiihto sen sijjaan oli pakkopullaa.
6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Kyllä Kikka varmasti oli ensimmäisiä ainaki eniten vaikuttaneita. Nauhotettiin kasetille "Aito Frendi" ja kuunneltiin se noin 15 000 kertaa läpi.
7. Paras joululahjasi/ muu lahjasi, jonka olet saanut?
Sain korvalappustereot joilla kuuntelin Frederikin kasettia. Sitte nauha alako hijastuun ja minä järkytyin että nyt se meni jo rikki. En tajunnut että patteri oli loppu.
8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
Matkustaa enemmän, tienata enemmän rahhaa, alakaa harrastaan esimerkiksi jonku instrumentin soittamista niin että oisin siinä tosi hyvä.
Keittäjä tai nuorallatanssija. Keittäjä-idolina oli ehkä meijän koulun kotiruokaa tekevä keittäjä, ja nuorallatanssijan olin nähäny josaki telekkarisirkuksesa.
2. Mitkä olivat sarjakuvien/piirrettyjen lemppareita?
Karvinen ja Aku Ankka , sekä myös Maailman vahvin nalle, Maija Mehiläinen ja Tao Tao tsekattiin myös telekkarista. Sekä tietysti Olipa kerran ihminen ja Nikke Knatterton joka on vieläki ihan huippu sarjoja. Tosin Niken jutut kuulostaa nyt vähän kaksmielisimmiltä.
3. Lempileikkejäsi?
Barbileikit tietenki, niihin pysty samastummaan parempi ku johonki hemmetin vauvanukkeleikkeihin. Rakenneltiin barbeille taloja ja autoja ja kehiteltiin saippuasarjojen juonikuviot ylittäviä suhteita niitten välille.
4. Parhaat synttärisi ja miksi?
Lapsena oli kyllä kaikki synttärit ihan perseestä, en muista muuta ku yhdet joissa oli kaks vierasta ja sisko teki jäätelökakun oikan kakun sijasta, mikä oli vieraille kauhia pettymys.
5. Mistä urheilusta pidit/harrastit?
En harrastanu lapsena mittään urheilua, lähinnä leikkimistä ja vaeltelua mehtisä. Luistelemassa saatettin joskus käyvä, hiihto sen sijjaan oli pakkopullaa.
6. Ensimmäinen musiikki-idolisi?
Kyllä Kikka varmasti oli ensimmäisiä ainaki eniten vaikuttaneita. Nauhotettiin kasetille "Aito Frendi" ja kuunneltiin se noin 15 000 kertaa läpi.
7. Paras joululahjasi/ muu lahjasi, jonka olet saanut?
Sain korvalappustereot joilla kuuntelin Frederikin kasettia. Sitte nauha alako hijastuun ja minä järkytyin että nyt se meni jo rikki. En tajunnut että patteri oli loppu.
8. Mitä olisit halunnut elämässäsi tehdä, jota et vielä ole tehnyt?
Matkustaa enemmän, tienata enemmän rahhaa, alakaa harrastaan esimerkiksi jonku instrumentin soittamista niin että oisin siinä tosi hyvä.
keskiviikko 3. marraskuuta 2010
Kämppislärtsät
Vetästiin kämppiksen kans eilen lärtsät. Tai se kai ei ollu tarkotus (mulla ainakaan) mutta ku en ollu vähhään aikaan ottanu niin jo puolikas pullo portugalilaista punkkua poksahti päähän mukavasti. Sitte juotiin vielä siideriä ja puhuttiin niitä näitä. Kuulemma uusi kämppis on tapana juottaa känniin, sitten tulee avvauvuttua vaikka mistä. Kämppis oli muuttamasa ens kuusa johonki pikkukaupunkiin vaikka on koko ikänsä asunu Kölnisä. Varottelin sitä pikkukaupungisa asumisen tuskasta ja siitä että tosiaan sielä voipi tulla hulluksi. Moni on tullu ja ajanu akkansa ja koiransa ja lapsensa hankeen.
Tännään en poistunu lähikauppaa kauemmaksi ku en löytäny jumppakorttia mistään. Ei muuten kannata käyvä Coopisa, on aivan helevetin kallis kauppa. Pitäski tehä kulttuurimatka johonki lähiöön ja käyvä ostaan arabialaiskaupasta iso tukku riisiä ja papuja.
Tännään en poistunu lähikauppaa kauemmaksi ku en löytäny jumppakorttia mistään. Ei muuten kannata käyvä Coopisa, on aivan helevetin kallis kauppa. Pitäski tehä kulttuurimatka johonki lähiöön ja käyvä ostaan arabialaiskaupasta iso tukku riisiä ja papuja.
tiistai 2. marraskuuta 2010
Uuvesa kämpäsä
Eilen illalla otin laukun ja läksin Tukholmaan. Kämppis oli juuri tullut jalakapallotreeneistä ja oli täälä jonku mimmin kansa. Mun huone oli siivottu joten se oli yllättävän viihtysän näkönen. Kämppä on muutenki erittäin kojikas ja kämppis on teenjuonti-kynttilänpolttelu -tyyppiä.
Toinen kämppis on saksalainen ja osittain portugalilainen, ihan mukava. Käytiin kämppiksien kans Ikeasa ruotsalaiskämppiksen 850e maksaneella autolla. Minä ostin lämpimämmän peiton ja kämppis jottain 130 kynttilää sekä jouluvaloja. Sitte me vielä kipastiin saksalaisportugalilaisen kans lähimpään Systeemiin ostamaan punkkua jota voipi nautiskella illallisen kans.
Töisä kävin taas olemasa 1,5 tuntia. Ilimeisesti jatkua haastatteluhommasa ei oo luvasa. Pittääki taas ottaa urakaksi töitten hakeminen.
Myös Turkkiin meno saattaa sitteki olla luvasa, ku proffa laitto viime viikolla viestiä että ookko menosa sinne ulukomaanopiskelluihin. Minä sannoin että luulin ettei se ole mahollista ja tämä leimasi sen minun väärinymmärrykseksi. Sitte mun piti siis noin tunnisa keksiä mihin kaupunkiin haen ja sannoin ihan spontaanisti etten halua tällä kertaa Istanbulliin enkä Ankaraan. Proffa laitto sitte hakemuksen Eskisehiriin koska tuntee niitteen proffan ja aikoo tavata häntä huomena Istanbulisa. Sitte jouvuinki teettämään passikuvia, istumaan vaihtokoordinaattorin toimistolla tuntikausia ja tekemäsä hakemusta johon valeheltiin etten ole ollut vaihosa aikasemmin. Voi herranjumala mitä vääntyä. Ja sitte oli meijän turkkilaiset vaihtaritki jo hälytetty paikalle ihimettelemään tilannetta ja "auttamaan" hakemuksen teosa vaikka ainua ihimettelyn aihe oli pittääkö mun valehella aikasimmista opinnoista. Vastaus oli kyllä.
Saa nähä päästäänkö tästä johonki kevväällä.
Toinen kämppis on saksalainen ja osittain portugalilainen, ihan mukava. Käytiin kämppiksien kans Ikeasa ruotsalaiskämppiksen 850e maksaneella autolla. Minä ostin lämpimämmän peiton ja kämppis jottain 130 kynttilää sekä jouluvaloja. Sitte me vielä kipastiin saksalaisportugalilaisen kans lähimpään Systeemiin ostamaan punkkua jota voipi nautiskella illallisen kans.
Töisä kävin taas olemasa 1,5 tuntia. Ilimeisesti jatkua haastatteluhommasa ei oo luvasa. Pittääki taas ottaa urakaksi töitten hakeminen.
Myös Turkkiin meno saattaa sitteki olla luvasa, ku proffa laitto viime viikolla viestiä että ookko menosa sinne ulukomaanopiskelluihin. Minä sannoin että luulin ettei se ole mahollista ja tämä leimasi sen minun väärinymmärrykseksi. Sitte mun piti siis noin tunnisa keksiä mihin kaupunkiin haen ja sannoin ihan spontaanisti etten halua tällä kertaa Istanbulliin enkä Ankaraan. Proffa laitto sitte hakemuksen Eskisehiriin koska tuntee niitteen proffan ja aikoo tavata häntä huomena Istanbulisa. Sitte jouvuinki teettämään passikuvia, istumaan vaihtokoordinaattorin toimistolla tuntikausia ja tekemäsä hakemusta johon valeheltiin etten ole ollut vaihosa aikasemmin. Voi herranjumala mitä vääntyä. Ja sitte oli meijän turkkilaiset vaihtaritki jo hälytetty paikalle ihimettelemään tilannetta ja "auttamaan" hakemuksen teosa vaikka ainua ihimettelyn aihe oli pittääkö mun valehella aikasimmista opinnoista. Vastaus oli kyllä.
Saa nähä päästäänkö tästä johonki kevväällä.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
