Puoli maailimaa suunnitelmisa

Aamulla herättiin taas matkaamaan Aasian puolelle Iranin konsulaattiin anomaan viisumeita. Piti olla rätti pääsä ku sinne meni ja pitkät housut.

Ei tietty ees misä se on mutta vahingosa eksyttiin sen etteen, no tottakai 15 milijoonan asukkaan kaupungisa aina vahingosa löytää oikiaan paikkaan. Konsulaatti ei ollu mikään majesteettinen paikka vaan pieni rakennus joka oli täynnä ihimisiä. Tavattiin saksalais-etelä-afrikkalainen pari joka oli matkustanu Englannista maateitse ja matkalla Mongoliaan pikku-Fiatilla. Myös hollantilainen tyttö oli hakemasa Iranin viisumia vaikkei sillä ollu mittään hajua mitä viisumia varten tarvitaan eikä matkaseuraa. Aiko silti Pakistanniin ja Intiaan, vähä eppäilen miten Pakistanisa matkaaminen onnistuu yksinäisenä valakosena naisena.

Me jonotettiin ensin ja sitte huomattiin että numerolapun numerolla ei oo mittään merkitystä eikä luukun numero ees täsmänny ruujulla vilikkuvan numeron kans. Vähä englantia puhuva ukko sieltä löi meille kaavakkeet kouraan ja käski mennä kajun toiselle puolelle pankkiin maksamaan 50 eurua. Saatiin huomattavasti ejullisemmat viisumit ku saksalainen ja brittikansalainen, 100 ja 270 eurua. Juostiin pankkiin koska oli vaan tunti jälellä konsulaatin aukioloajasta ennen ku viikonloppu (torstai ja perijantai Iranisa) alakaa. Sielä huomattiin hyvin organisoituneina ihimisinä että meillä ei oo tarpeeksi liiroja joten Nikke juoksi hakemaan automaatista. Sitte minä huomasin että mullakaan ei oo riittävästi ja lyötiin siinä euroja liiran sekkaan. Juostiin takasi konsulaattiin puoli tuntia ennen aukioloaikaa, käveltiin numerolappujen ja jonojen ohi kuten kaikki muutki ja meijän luvattiin hakia viisumi päivää ennen ku lähetään matkaan.

Rätti pääsä on aika tukala olo ja jouvuttiin siinä uuvestaan puntaroimaan josko pitäski sitte suunnata matkaa enemmän Kaspianmerelle ku Shiraziin ja Etelä-Iraniin päin, koska sielä on nyt semmoset mukavat 42 astetta ja kymmenen lissää voi olla luvasa. Esfahanniin on kuitenki pakko päästä koska "kun on nähäny Esfahanin niin on nähäny puoli maailimaa" kuten paikalliset sannoo. Himopaikkoja Iranista löytyy vaikka millä mitalla, 5600 metriä korkeista vuorista 2500 kilometrin rannikkoon, aavikkoon, milijoonakaupunkeihin, mielettömiin moskeijoihin ja Silikkitien historiaan. Aika ironista että Iranisa myös keksitiin viini jota sielä tosiaan ei saa ennään luvallisesti juuva kiitos totalitäärisen Sharia-hallituksen.

Matkailua

Oon nyt täälä Istanbulisa johon tulin pari päivää sitte viettämään synttäreitä. Olin Izmirisä kolome viikkua ja se on aika jees ja turkkilaiseksi organisoitu kaupunki, vähä Istanbulin tyylinen mutta ei tietenkään sen veronen.

Istanbulliin tulin linija-autolla ja matka kesti kymmenen tuntia koska bussi hajos välillä. Olen täälä Niken ja sen poikakaverin kämpäsä. Synttäreitä vietin ensin rannalla Izmirisä ja virvokkeita nautiskellen parvekkeella, sitte täälä Istanbulisa raki-illallisella ja karaokebaarisa, josa laulettiin Amy Winehousea ja turkkilaisia kipaleita. Olo oli sitte aamulla ku 90-vuotiaalla ja jouvuin nukkumaan vertikaalisesa asennosa tuolilla pahhoinvoinnin vuoksi.

Tännään mentiin laivalla Eurooppaan ja pyörittiin vanahoilla huudeilla Cihangirisa. Yritettiin mennä kirijastoon opiskelemaan mutta koska se oli kiinni pääjyttiin nelijään eri kahavilaan, myös hollantilaisten kavereitten kans joista molemmat opiskellee turkkia.

Saatiin myös visahakemukset hyväksyttyä Iranin lähetystöstä joten pitkäaikanen haave sinne matkustamisesta junalla käy tojennäkösesti totteen.

Hikiä pukkaa Izmirisä

Nyt olen ollu Turkisa jo pari viikkua, enkä ole kerenny kirijotella mittään. Ensin olin viikon Krakovasa josa oli ihan huippua, sitte vietettiin kunnon rantaloma rannikolla ja nyt oon täälä Izmirisä, joka on ihan jees mutta ei tietenkään Istanbulinen veronen, ainakaan jos tullee vaan vierailemmaan. Perijantaina tullee onneksi Tepa käymään Saksasta joten saan vähä vaihtelua jyrmyn turkkilaiskämppiksen ja hilijasen saksalaiskämppiksen ja sen tyttöystävän kans. Täälä piti varsinaisesti asua kolome ihimistä mutta käytännösä täälä on aina koko ajan vähintään viis ku jonku kaveri hengailee tai tyttöystävä potkitaan päivän varotusajalla pihalle kämpästään koska tällä käy liian tiuhaan miesvieraita.

Ilima on ollu liianki kuuma joten yöllä ei voi nukkua. Ei auta vaikka ikkunat on sepposen selällään. Pittää nukkua alasti ja jos sen haluaa tehä niin sitte ei voi jättää ovia auki viiman käytäväksi. Ja sitte ku noin yhen tai kahen aikoihin on viilenny 25 asteeseen niin sitte alakaa merilinnut tai jotku sorsat uikuttaa ja ne kuulostaa ihan hirveiltä. Ja vaikka moskeijan ulinoista ei piittais niin aurinkoki nousee sitte taas jo kuuvelta ja alakaa porottaan suoraan naamaan, joten koita siinä sitte nukkua. Myös kello nelijän ja kaheksan välillä iltapäivällä kämppä tullee niin kuumaksi että täälä ei voi kertakaikkiaan sisällä pysytellä.

Siis että oon kaikesta huolimatta yrittänyt tehä kesäkursseja näistä syistä en oo pystyny niihin keskittymmään ja esimerkiksi huomasin eilen että oli missannu yhen korraanikurssin testin täysin. Eli se mennee uusintaan. Myös tietokonekurssi on niin vaikia että oon jo nelijästi alisuoriutunu yhesä monivalintatestisä. Perijantaina koitan päästä läpi fuskaamalla neuvonantajien avustuksella.