Keilat vaan seisoo

Kävin keilaamasa vaikka inhuan kaikkia pallopelejä. Kuoron kansa oli pelivuoro ja maksoki vielä 200kr/henki. Olin tietenki ihan paska vaikka jotku muut oli jopa pikkusen paskempiakin. Pallo vaan vyöry jompaankumpaan railoon ja kaikki pallot oli liian painavia tai kevvyitä. Vituttaa semmoset pelit joisa voi vaan hävitä. Ja kalijanmyyjäki oli hävinny johonki, ja kalija makso 50kr/pullo. Sitte mentiin intialaiseen ravintollaan joka oli jo virallisesti sulukenu mutta sieläki sain semmosen 0,66 litrasen kalijan.

Viikonlopun teen taas yötöitä. Kyllä vituttaa ku ei koskaan voi mittään muuta tehä. Hain toista työpaikkaa ja kävin työhaastattelusaki, se on hotellityötä joka ois vaan 5 min pääsä täältä. Kyllä se tuntikausien pendlaaminen on niin perseestä ja maksaa keskimäärin 140kruunua/päivä, aivan järjetöntä!! Ja kaikki aika menee. Ja hermot ennenkaikkea.

Turkkilainen kaveri lähettää ihan helevetisti kuvia itestään. Ja viime aikoina semmosia kuvia joisa se poseeraa "seksikkään näkösenä". Alakaa jo pistään mietityttään onko sillä jottain kuvitelmia vai haluaako se ihan noin vain ylleisesti ihimisten hokevan sille että joo olet hyvännäkönen. Voi herranjumala sentään. Ei mulla ole itestänikään niin monta kuvvaa olemasa ku mitä se on jo lähettäny. Ihan niinku vainoharhasen mustasukkasella Juustolla ei ois jo tarpeeksi valituksen aihetta. Viimeksi tuli vuorokauen mökötys ku chattasin entisen poikakaverini kansa. Nyt se käy jossain terapiasa mutta vähä eppäilen että voiko tuommosta selekärangasa asuvaa vainoharhasuutta parantaa. En ole koskaan ymmärtänyt mustasukkasuutta, mitä sitte vaikka nussiski toisten kans. Ja kyse ei ole ejes nussimisesta vaan tosiaan esimerkiksi puhelimesa puhumisesta, toisen jutuille nauramisesta, mesesä chattaamisesta. Argh. Vituttaa vaikiat ihimiset. Ja tyhymät myös. Maailmasa ei ole muuta ku tyhymiä ja/tai vaikeita ihimisiä.

Onneksi viikko lähenee

Olin yötöisä ja ihan helevettiähän se oli. 10 tunnin yötyöputken jäläkeen on olo niinku olis erittäin vahavassa ja epämiellyttäväsä humalasa. Heräsin sitte klo 19.30 illalla. Herra Juusto oli jäänyt Tukholmaan ku ei jaksanut tulla mukkaan aamulla. Ja vielä hetki sitten soitteli kännisä Tukholmasta kun ei älynny lähtiisä tarkistaa mihin aikaan Uppsalaan tullee junia yöllä - no eihän niitä tule! Juuston kaveritki soitteli minulle että olenko raivoissani, no anteeksi vaan jos satun soittamaan ja kysymään misä tyyppi on ku piti tulla jo 14 tuntia aikasemmin eikä mittään ole kuulunut. Kyllä tää liikenne on täälä ihan perseestä, ylihinnoteltua ja mihinkään ei silti pääse.

Tukholmasa pendlaaminen ja yötyö vie energiat niin ettei jaksa opiskella vaikka juuri opiskeluja rahottaaksenihan minä töitä olen hakenut. Apsurditeetin huipentuma. Miksen voinut opiskella jotaki hyövyllistä josta maksettaski jotakin, sitten joutuu koko elämänsä olemaan näisä paskavittupuhelinhommisa. Viikonloppuyönä lompakkonsa ja puhelimensa hukanneitten puhelut on kyllä sitä luokkaa että en ehkä halua koko elämääni sitä hommaa tehä. Ja turkin kielen opiskelun hyövyt on varmaan samat ku genusvetenskapin opiskelustakin, ku ei sitä kieltä kuitenkaan sujuvasti opi. Ja Juusto ei halua muuttaa Turkkiin, joten siitä syntyy taas uusi konflikti. Ensi kesänä minä haluan kuitenkin sinne lähtiä, ja sitten näkkee mitä tapahtuu. Miksi pittää aina olla ihimisiä joitten valintojen takia pittää ite luopua omistaan? Ja jos he luopuvat omistaan minun valintojeni takia niin lopputulos on yhtä huono.

Kävin kahtomasa Inglorious Basterds-leffan joka oli ihan jees mutta ei nyt Tarantinon paras leffa, vaikka väkivalta vanahalla ouvolla tavalla naurattikin. Jopa väkivaltaleffoja ylleensä karttava siskonikin tykkäs elokuvasta. Huomenna on sitte 4 tuntia kuoroharkkoja, siinä oli seki viikonloppu.

Jos jumalalla ois kuukautiset

Hm, naamakirijaan on tullu ryhymä 'Oulun murteen ymmärtämisopas", hupasa..

Alotin täsä työt Tukholmasa ja homma on varmasti pitkävetteistä varsinki ku teen vaan yövuoroja. Sanoin heti alakuunsa että en jaksa tehä 75% töitä täyspäivästen opintojen ohella joten nyt mulla on vain kaks yötä viikosa (tosin toinen niistä on aina viikonloppuna!). Tullee unirytmi menemään taas hulluuven puolelle ku välillä käy nukkumaan aamukymmeneltä ja välillä pitäs olla siihen aikaan jo luennolla.

Matkakaveri ei oo antanu kuulua matkasuunnitelmistaan ja ajattelin nyt kuitenki varata palluulennon Moskovasta huomena. Sinne pääsy onki sitte eri asia. Nyt pitäs löytää joitain ystävällisiä venäläisiä jotka antaa kämpätä niitten nurkisa pari yötä, ja hankkia viisumi. Matkat Suomeen on jo varattu ja pelekkä laivamatka maksaa yhtä palijo ku Moskova-Riika-Tukholma -lento.

Maha oli kipiä tännään ja vitutti. Pitänee taas marmattaa asiasta ku meen lääkäriin perjantaina poistamaan syöpäkasvakkeita ropasta. Vaikka auttaapa tuo marmatus, lääkäreillä ku tuntuu olevan asenne että jos kyse on "akkojen vaivoista" niin siitä saavat kärsiä, onpahan se niin luonnollinen asia että akat jotka kehtaavat marmattaa synnytyskivvuistaan ovat tyhymiä ku eivät ymmärrä että se on luonnollinen asia ja onhan se herrajumalaki pippeleineen määränyt naisen aina ja ikkuisesti kärsimään perisynnistään (anteeksi vaan mutta luen justiin uskontokurssia ja on pikkuhilijaa alakanu kyrsimään se pieni sivuseikka että kaikki jumalat ja niiten sanansaattajat aina sattuvat olemaan miehiä joilla ei oo muuta tekemistä ku saarnata jonku vitun puun alla ja pohtia jumalaisen synnittömän ja virheettömän päänsä sisällä asioita kuten a) miten välttää uuestisyntyminen tai b) miten saaha ikkuinen elämä. Jos heillä ois ollu ongelmia kuten c) millä helekkarilla päästä erroon vittumaisista menkkakivvuista niin ois jääny a:n ja b:n mietintä vähä vähemmällä ja maailima ois muutamaaki uskontua parempi paikka.).