Päivä 12: Arkeni

Meijän keittiö on ylleensä räjähtäny, varsinki jos on vesikatko eikä voi tiskata. Kämppiksistä 4 on turkkilaisia ja 2 portugalilaisia. 7 ihimistä + niitten poika/tyttökaverit, kaverit, enot ja enon serkut, panot, kaverien panot ja muut epämääräset vieraat. Välillä ei voi laittaa ruokaa koska 5 ihimistä on jo tekemäsä ko. asiaa ja kaasuhellalla on vaan kaks liettä. En malta oottaa että pääsen ihan ommaa keittiötä käyttämään.

Koko kämppä on muutenki räjähtäny ja vuokranantaja ei vaan kertakaikkiaan saa aikaseksi  tehä mittään imurittomuus-ongelmalle. Täälä ei oo siis imuroitu kuukausiin ja etteisesä sentään on kokolattiamatto! Oman huoneen olen sentään (luonnollisesti turkkilaisittain) varrettomalla harijalla kontaten lakasta ja mopata. Mutta kyllä vituttaa ku ei kehtaa tuua (ainakaan naispuolisia turkkilais-) kavereita kyllään ku kämppä on niin pirun räjähtäny. Ja mölyä täälä riittää myös öisin ja aamusin.

Tottakai yksin asuminen on myös vitun tylsää eikä voi koskaan laittaa yhesä ruokaa, kahtua huonoja elokuvia tai valittaa kellekkään pesuhuoneen kunnosta. Ei voi myöskään soittaa kämppikselle jos avvain on unohtunu tai jos kaupasta tarvii jotaki. Tai lainailla kämppiksen ruokia jos itellä ei satu olemaan kaikkia aineksia. Ja yksin asunnosa tulle muutenki paranoidi olo, mulla ainakin, vaikkei kämppisten kans parhaita kavereita oltaiskaan.