Se ameriikantesti meni sitte kai ihan hyvin, sain 108/120 pistettä. Pirun vaikia se kyllä oli ja vaikia keskittyä ku muut mölisee suullisia vastauksia vieresä. Mutta vaatimuksena maisteriohojelmaan oli 92 pistettä joten kevyesti se ylitty. Sain myös hyväksyvän vastauksen ko. ohojelmasta tännään, joten JOS seleviän tämän kevvään kursseista niin meikäläisestä ehkä jonnain päivänä tulee teologian maisteri - kukapa ois uskonu. No siis painotettaan nyt että papiksi en ole menosa opiskelemaan vaan tämän kansainvälinen ohojelma on eri maisa eri tiejekunnasa ja täsä maasa teologian tiejekunnasa, vaikka yhtään uskontotieteitten tai teologian kurssia ei oo pakko opiskella. Olenhan minä filosofian kandiki enkä ole koskaan yliopistosa opiskellu filosofia tieteenallaa (paitsi ehkä yhen kurssin feminististä semmosta). Voihan sillä yrittää tehä johonki vaikutuksen jos sannoo että opiskellee diplomaatiksi (jonkalaiseksi tämä koulutus kuulemma myös valamistaa).
Kaikki riippuu nyt siitä demokratiatentistä jonka jouvuin siis uusimaan ja uusintatentti oli ihan kostoksi vielä vaikiampi ku se ensimmäinen. Noin 4/6 orientalisteistä joutu uusimaan tentin joten se ehkä kertoo jotaki siitä että ei ole ihan hyvä hypätä valtiotieteitten aineopintotasolle (käymättä perusopintoja) ku ensin ollaan opiskeltu lähinnä kieltä.
Kiirettä on pitäny muutenki, ollaan käyty viihteellä parin kaverin kans (mm. tiistaina tenttiangstibilleisä) ja seminaareja on joka viikko. Tännään mm. seminaari johon yksi nelijästä meijän seminaariryhymästä ei ilimestyny ollenkaan ja siinä piti sitte painenaamalla kehitellä jotaki ja opettaja nauro meijän kuvitteelliselle tutkimussuunnitelmalle koska jos se ois ollu esitys väitöstutkimuksesta se ois kuulemma naurettu ulos koska ois ollu liian suuri. Seminaareista on pitäny juosta junnaan ja töihin, välillä oon kotona vasta iltakaheksalta. Oon myös majottanu saksalaisia sohovasurffaajia ja ilimottautunu opiskelijaneuvostoon ?? (en ossaa näitä akateemisia sanoja ennään suomeksi)
Noh, jauhan vaan opiskeluasioista jotka ei takuulla kiinnosta kettään ulukopuolisia mutta 80% ikäluokkani (nais)henkilöistä vaan jauhaa naamakirijasa penikoistaan ja niitten eritteistä (kyllä, en liiottele yhtään) niin että onko sekkään nyt sitte niin hauskaa kuunneltavvaa semmosille joitten elämäsä ei ihan samanlaisia probleemoita käsitellä. Varmaan paheksuvat meikäläisen ryyppy- ja reissu- ja ryyppyreissutarinoita samalla tavalla. Rakkaus ja erotiikka-rintamallahan mulla ei ole mittään kerrottavaa joten panostan tähän uranaiseuteen sitte ihan vain kostoksi.
Rakkeita sato tännään mutta onnenpäivä oli myös. Sain nimittäin myös veronpallautuksesta rahhaa joten voinen sitte kesällä sillä rahottaa ees sen mutafutis-matkan :) Ja ens viikolla lähen moikkaamaan Körtniä ja Güntheriä Puolanmaalle. Lissää ryyppy- ja reissutarinaa taas niitä paheksuville siis.
:)
VastaaPoista