Säästölomaviikko

Nyt on niinsanotusti jo nelijäs lomaviikko tänä kesänä menosa mutta on näistä lomista paskin, koska tänä kesänä ei oo tullu kauhiasti tienattua niin nyt on sitte perse niin auki että on siirrytty jo syömään seinäpaperia. Ei kehtais oikeen lainallakaan ennää mutta tilipäivään on vielä pari viikkua. Tää on jokakesänen perinne että viimestään se elokuu ravistellaan viimesiä riisejä pakkauksen pohojalta koska raha vaan ei riitä ku opintotukia ei kesällä heru, ja töitä on vaan osa-aikasesti, eli palakasta 90% mennee vuokraan ja matkakustannuksiin. Osin toki selevinnyt koko kesän jos en ois menny sinne mutafutikseen mutta sinne oli nyt vaan pakko mennä tänä vuonna ja oli mielestäni vaivan väärtti. Myöskään sinne Turkkiinhan ei ois pakko ollu mennä, ku menetin siinä kahen viikon palakat mutta hei, kuka nyt ilimasesta matkasta kieltäytys? Eikähän sinne Norjaankan kukkaan mua pakottanu mutta voin sanua että oli yks hienoimmista reissuista ikinä joten ei voi mittään. Ja uusia reissuja suunnitellaan persaukisuuesta huolimatta, nyt ois jo kaks reissua Pohojois-Suomeen suunnitteilla tälle syksylle (miten hitosa mää sinne taas menen) ja sitte vielä Epyktin matka jota on siirretty jo viis vuotta eli ei voija oottaa että ollaan yli kolomekymppisiä koska voi jäähä koko matka tekemättä.

Ens viikolla mulla ei oo töitä mutta ei myöskään rahhaa, eli toisin sanuen pyörittelen täälä peukaloita ja kaiveskelen vielä hyllyjen välliin tipahtaneita riisinmurusia ku sielä pakkauksesa ei oo mittään jälellä. Voin sanua että dieettivinkkejä kaipaavalle tämmönen kuukauven eloskelu alle sajalla eurolla on mitä tehokkain laihutuskeino, ku kertakaikkiaan ei oo vara ostaa ruokaa niin eipä sitä ylimäärästä naposteltavaa oo pahemmin saatavillakaan. Oon joutunu viemään säästöbudjettiruokailun maksimiin ja kehittelemään älyttömän halapoja ruokalajeja. Potut, kikherneet, tarjouspavut, tomaattimurska, säästöriisipakkaus ja ihte leivottu leipä on osottautuneet sen verran halavoiksi että niitä vois harrastaa enemmänki sillonki ku on rahhaa, esimerkiksi tuo leipominen ei ois pahitteeksi eikä pakasteeseen leivotut ruokasatsit, säästyis sitte siltäki vaivalta että tullee illalla kotia ja joutuu vielä alakaan tekkeen seuraavan päivän lounasboksia. Tai pahimmasa tappauksesa ei tee sitä ja mennee työpaikkalounasravintollaan syömään sen 80 kruunun lounaan joka ihan kivasti taas räjjäyttää opiskelijabudijetin. Ja ne baarisa juovut viinat on kyllä ylleensäkki ihan turhia, yksi drinkki maksaa yhtä palijo ku pullo vinkkua laivalta ja niitä tullee poikkeuksetta juotua liikaa ja tillailtua muillekki, erittäin väärää käyttäytymistä.

Tää opiskelijaelämä kyllä ottaa totisesti aivoon juuri tämän raha-asian takia. Mutta toisaalta eipä mun tarvi huolehtia ainakaan ku omasta hengisäpysymisestäni ja tätä vappaa-aikaa on tosiaan tänä kesänäki ollu niin palijo että työläiset voin vaan kajehtia. Voisko työelämään muka sovittaa ulukomaanreissun melekeen joka kuukausi? (Lasken siis nykyään Suomen reissutki ulukomaanmatkoiksi, ja sitä kai ne sitte on.)

Mitäpä sitä köyhä tekis lomalla muutakaan ku sammaa ku töisä, eli kahtos elokuvia. Tämmösen hienon tekeleen näin tännään:




Ei ehkä elämää suurempi elokuva mutta mahollisesti yhtä suuri. Ja mielenkiintosempi viikonloppu ku meikäläisen tämänviikkonen.