Erehdyinpä taas pitkästä aikaa menemään ranskalaiselle fitness-tunnille. Viime viikollahan juttu päätty siihen että menin ejistyneen tason step-tunnille ja luulin että se vastais ruotsalaista step 2:sta (kuten Ruotsisa muutenki myös step-tunneilla on vaan kaks eri tasua). No eipä vastannu, vaan kaikki oli ammattilaistanssija tasua ja ensimmäisen 0,5 minnuutin aikana oli pujonnu jo täyvellisesti kärryiltä enkä nähäny niijen renkaitakkaan ennään 2 minnuutin kuluttua. Sitte ohojaaja tuli vielä jotaki mulle huutamaan enkä tajunnu mitä se tarkottaa, no valitti että mun step-lauta on liijan korkia ku yllensä se asennettaan Ruotsisa korkiammalle. Yritin sitte pyöriä johonki suuntaan mutta se oli aina väärä ja lopulta seisoin vaan tumput suorina. Elämäni nolloin hetki vuosikausiin. Ku sitte yks muista osallistujista luovutti ja lähti kesken pois minä tein saman ja marssin vastaanottoon vaihtamaan kurssin alottelijatason steppiin.
Tännään sitte menin fitness-tunnille, josa en taas älynny mittään ohojaajan puhheista. Koska meillä ei oo mahollisuutta ilimasiin ranskankursseihin ja kaikki oppitunnit on englanniksi mun ranskankieli on kehittyny tasan 0 sanalla ja pystyn käyttämään vaan niitä kieliopillisia asioita jotka jäi selekärankaan yli 10 vuotta sitte käyvyillä lukion kursseilla. Lisäksi käyn kaupasa Saksasa, josa ranskasta ei hyötyä ole, ja kahaviloisa seleviää aina turkinkielellä. Tunti oli sen lisäksi niin plösö ettei sielä tullu ees vähä hiki. Ja sitte piti tehä joku pariharijotus ja meikäläinen oli tietenki ainua jolla ei ollu paria, ja sain vaan sääliviä mulukauksia muilta. Tuli ihan joku koulun liikuntatuntifläspäkki.
Zumba-tunti oli ihan ok mutta sielä oli liikaa porukkaa, ihan hiton kuuma jo helemikuusa eikä ilimastointia, mikä on ihan hyvä koska kuntosalleilla täälä ei ole saunaa. Ja koska en ollut hankkinu kymmenen päivän sisällä kuvallista korttia joka pittää olla joka tunnille ERIKSEEN liikuntatarran lisäksi minut oli sulettu pois koko kurssilta. Viva la France. En tiijä uskallanko ees ilimottautua liikunnan vaellusmatkoille, vaikka ne vähä houkuttaaki. Ei taas yhtään tiijä onko se joku 2 km krapulaiset sunnuntaipainonvartijat-plössöily vai maratoonareitten korkianpaikanleiri. Tojennäkösesti ei mittään sopivaa nuitten välillä ainakkaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti