Loma-aivo

Meikä lähtee nyt sitte Pelekiaan josa tämä plokiki lähti käyntiin. En ole sielä sen jäläkeen käynykkään. Sieltä matkaa Saksaan josa tappaan Istanbul-aikasen kaverin jota en oo nähäny 7 vuoteen. Ja sieltä matka jatkuu sitten Pers-Kyllään josa tappaan Niken ja sen kans ehkä tehhään vielä viikonloppureissu Hampuriin. Loma tullee erittäin tarpeeseen koska ollaan tehty tentti, esitelmä (jonka aamuna nukuin vielä pommiin) ja kahen päivän projektinohojaussessio josa silimät vaan lupsahteli pääsä. Ja sitte siihen päälle piti vielä lähettää esseesuunnitelma jonka väänsin eilen tunnisa. Hävettää ennenkaikkia sitä turkkilaiselle ohojaajalle lähetellä, koska toisin ku Ruotsisa tämä ohojaaja jopa ehkä tietää mikä on kurdi ja on käynyki Turkisa ja jopa ehkä voi kriittisesti analysoija sekä ranskan- että turkinkielisiä lähteitä.

No mutta. Aamulla matkaamme siis kohti Pelekiaa ja matkalla pysähyttään hakemaan pensaa Luksempurkisa. Ottas muaki aivoon.

Jumpan jäläkeen

Löyvettiin taas espanjalaisen kans meijän kampuksen vierestä loistava baari, joka on ihan niinku Kaurismäen elokuvasta repästy klassinen ranskalaisbaari. Sielä istu pelekkiä ukkoja juomasa paikallista olutta ja blues soi soittimisa, palavelu oli tajuttoman hijasta ja hattupäinen baarimestari iski silimää. Sielä voi myös harrastaa kirijavaihtua ja lukia kaikki paikalliset lehet, ja lasinalustaan on kirijotettu teatterimainoksia.

Me tajuttiin että meijän step-tuntien jäläkeinen vakiobaari yliopiston kampuksella (!) ei ookaan julukinen baari vaan sielä on ollu aina yksityisbilleet joihin meijän osallistumisesta kukkaan ei oo välittäny mittään. Viime viikolla sullauvuttiin sujuvasti maantieteilijöitten porukkaan vaikka meillä oliki vielä puoliksi jumppavaatteet päällä eikä tajuttu ranskasta liikoja. Iliman tuota sekkausta ei ois koskaan tutustuttu Dirty Deepiin joka on aivan loistava paikallinen multitalenttimuusikko.

Olen nyt taas niin carpe diem-asenteisa etten välitä p-kaakaan että huomena on tentti johon en oo juurikaan lukenu. Sen sijjaan oon suunnitellu miten menen ens viikolla Belgiaan ja Saksaan ja poikkian ehkä Alankomaisaki mutkan.

Kalijaa ja turkkia

Äläkää ikinä ennää antako mun juua kalijaa. Sitä ei vaan usko että se on kuolema meikäläisen ropalle. Eilen taas luettuani 3 tuntia tenttiä varten yhtä tekstiä jota ei tarvinnu ees tenttiin lukia lähettiin kalijalle luokkakavereitten kans. Kuhtuin paikalle myös yhen ruotsalaisen jonka kuulin olevan kaupungisa käymäsä. Me juotiin sitte taas baskilaisen kanssa iso kannu kalijaa ja vaikka en ollut kovin humalasa tännään oli niin järkyttävä pääkipu että heräsin vasta puoli kahelta, jouvuin käymään kaupasa koska ruokaa ei ollu ja sitte aamiaisen jäläkeen vaan takasin sänkyyn. Oisin ihan yhtä hyvin voinu lähtiä vaeltammaan espanjalaisen kans koska tännään en mittään tuottavaa oo saanu aikaan. Piti muka mennä Saksaan käymään kaupasa mutta en kyenny, joten jouvuin käymään kalliisa lähikaupasa. Hullun kallista ruokaa sielä on, 50% halavempaa Saksasa.

Nyt jouvun kirijottamaan esitelmää siitä miten Turkin EU-jäsenyys vaikuttais Euroopan statukseen suurvaltiona. Toistaseksi olen löytäny vaan negatiivisia näkökulumia. Vaikka turkkilaisille jäsenyys ois loistavaa, pääsis ehkä jopa käymään joskus Turkin ulukopuolella, Euroopalle se tarkkottas sitä että pittää lykkiä lissää rahhaa sinnepäin ja turkkilaiset valus virtanaan tänne. Mikä on sinänsä meikäläisen kannalta ihan positiivista, koska turkinossaajia tullaan sitte tarvimaan huomattavasti enemmän joka tilanteesa. Ei ennää tarvi kuulla joka tilanteesa "Miksi ihimeesä sää halusit opiskella turkkia?" eikä kukkaan luule että se on jotenki harvinainen kieli maailimasa. Turkin väkiluku ylittää ehkä jo tänä vuonna Saksan väkiluvun.

Niinku kadayıf

Epätojellista että yksi ihiminen vaan lakkaa olemasta. Tai ehkä se on jossain muslimitaivaasa ja syö sielä ciğeriä ja künefeä. Koska olen vain ex-tyttöystävä ei sureminen kuulu velevotteihini, enkä oikein tiijä hyövyttäiskö Mitän perheeseen yhteyvenottaminen mittään koska suurin osa niistä ei varmaan etes muista mua ennään. Ehkä käyn kesällä hauvalla Turkisa. Vaikka mitäpä sekkään hyövyttää.

Jouvuin kellaamaan vanahoja viestejä Mitän kans koska tuntuu epätojelliselta ja kaukaselta että oon ko. henkilön tuntenukkaan ja samanaikasesti tuntuu niinku se ois ollu eilen.

19.10.2011

Mitä: Alusa en ylleensä koskaan aattele niin. En tienny onko se väärin.

ei se ollu mikkään yllätys että me ei alettu suhetta niinku että joo tullaan tarvihtemmaan toisiamme              jatkuvasti koko ajan

se oli ihanaa jo ku me oltiin yhesä joka paikasa

aatteletko sää aina kuolemaa silloin ku oot elosa?

Miikkulainen: Kyllä aattelen.
Valitettavasti.

Mitä: Ei se oo normaalia, ellää voi vaan jos unohtaa kuoleman.

Miikkulainen: Mutta joskus siitä täytyy vaan olla piittaamatta.

Mitä: Ei kukkaan sanonu ettei me koskaan kuolla.

Miikkulainen: Asiat joita ihimiset kattuu kuollesaan eniten on että ne ei oo eläny.

Mitä: Meijän suhe loppuu joskus tulevaisuuvesa mutta miksi meijän pitäs aatella sitä ja pilata
se mahtava aika joka meillä oli yhesä

20.11.2011

Mitä: ...Meijän pitäs vaan jatkaa elämäämme iliman toisiamme meijän suhe pysyy aina ihanana niinku Diyarbakirin kadayif, se oli kaunista ja liian luksusta syötäväksi joka päivä....voin vaan uneksia kaikenlaisista yhteisistä jaetuista asioista sun kansa tulevaisuuvesa joskus tulevaisuuvesa jossain päin maailimaa joilla on kadayif-vaikutus mun elämääni niin hyvvää ollakseen totta...

Miikkulainen: ---elämän pitäs olla muutaki ku elosa pysymistä, mitä järkiä on pysyä elosa jos ei oo mittään syytä miksi pysyä elosa? Välillä pittää ehottomasti syyvä kadayifia ettei unoha miltä se maistuu. Sää ainsaitset luksusta joka päivä, kuka sannoo ettet ansaittis?

...elämä on aivan v-n liian lyhyt miettiäkseen mitä haluaisit tehä muttet tee kuitenkaan sitä koska muut ihimiset oottaa sun tekevän jottain muuta.

7.7.2011 

Mitä: ..oon kuunnellu tätä kappaletta ehkä kymmenen kertaa, kuuntele niin ehkä pääset samman tunnelmaan :):

Huonoja uutisia

Kuulin justiin entisen poikakaverini mulkkukaverilta että se oli kuollu, siis entinen poikakaveri ei mulkkukaveri. Meijän eron jäläkeen sillä tojettiin syöpä, mutta koska emme yhteyttä pitäneet ja sillä oli jo uusi tyttökaveri en tienny että tilanne oli menny näin pahaksi. Tännään kaveri laitto viestiä että "menetimme Mitän viime yönä".

Myös entisellä opettajalla oli tojettu ihosyöpä. Perseestä semmoset tauvit.

Laiskat pääsiäspyhät

Käytiin tännään taas vaihteeksi Saksasa. Eilen kysyttiin kuka haluaa lähti Mustamehtään ja eihän meikäläistä tartte reissuun kahta kertaa kysyä. Mentiin junalla espanjalaisen luokkakaverin, sen saksalaisen kämppiksen ja sen brittiläisen kaverin kans, ja pysähyttiin pikkukaupungisa ostamasa berliininmunkkia. Sitte mentiin johonki etnografiseen museoon josa oli vanahoja saksalaisia taloja ja elukoita kuten lampaita. Sää oli suotuisa joten kärtsäsin nokkani ja pysty jopa olemaan ulukona koko päivän. Maisema oli muutenki viehättävvää ja alueella on varmasti himua vaellella ja pyöräillä. Nyt on taas jäätävän kylymää joten kauvanpa sitäki hupia kesti.

Illalla käytiin vielä intialaisesa ravintolasa, pisti mausteet aivastuttaan niin että nokasta lensi veri ja sain seistä vessasa puoli tuntia.

Eilenki oltiin viihteellä espanjalaisen ja saksalais-kreikkalaisen kans. Kokattiin jäläkimmäisen kämpäsä (joka on muuten ihan selevä konna, lähinnä renttutyyppiä) ja sauhuteltiin siinä sivusa ja kuunneltiin sekä Nick Cavea että espanjalaista räppiä. Sitte mentiin taidekahavilaan ja pelattiin pictionarya omilla säännöillä. Sinne tuli vielä iso joukko vaihtareita ja tapasin mm. kreikkalaisen joka oli ollu vaihosa Tampereella ja puhu sujuvaa suomia. Kaikenlaisia ihimisiä sitä kohtaa ku lähtee liikenteeseen.

Ja pääsiäsipyhinä ei oo tullu tehtyä sitä mitä piti eli opiskella, en oo avannukkaan tenttimateriaalia/IP-paperitekstejä/ryhymätyöhön ynnä muihin liittyviä aineistoja. Kele.