Loma ja takas arkeen

Käytiin Kyproksella ja en jaksa siitä matkasta yksityiskohtasesti selittää. Mennessä ei tietty ollaanko menosa uuteen maahan teknisesti joten Nikke kysy passitarkastuksesa "Anteeksi mutta onko tämä Turkki?" johon virkailija tokasi tylysti "Ei, tämä on Kyproksen turkkilainen tasavalta." Eli mentiin sitte vahingosa ulukomaille ja koska olin pelänny sakkoja viisumiajan ylittämisestä mutta oltiinki jo ulukomailla voitiin siis mennä myös saaren eteläpuolelle. Käytännösä pohonen on niinku Turkki ja etelä niinku Kreikka. 

Oltiin rannoilla molemmilla puolilla ja liftattiin sekä tutustuttiin baareihin. Käytiin myös maailiman toiseksi pahimmasa turistirysäsä (pahin on kuulemma joku musta-aukko Iso-Britanniasa) ja melekeen ajjauvuttiin riitaan pari kertaa koska mua ärsytti Niken idealismi ja sitä ärsytti mun negatiivinen asenne. Viimesenä iltana vielä missattiin lento koska oltiin luultu että 00.05 lauantaina tarkottaa perijantain ja lauantain välistä yötä ja niin saatiin vielä pari ekstrapäivää lommaan ja isompi lommo lompakkoon.

Töisä en oo teheny mittään. Tännään kävin kahavilla hollanti-instituutisa ja koitin keksiä jottain projektia niitten kans. Meijän työpaikalla ei kai oikeen tajuta mitä hyötyä musta ois sielä, vaikka oonki jo onnistunu melekeen onkimaan niille aika ison stipendin Suomen suurlähetystöstä. Tännään autoin myös kollegaa ymmärtämmään Englannin viisumihakemusta, kaikilla on aika huono englannintaito toimistosa eikä sitä kieltä muutenkaan täälä oikeen arvosteta. Ku ulukomaille meno on kuitenki helevetinmoinen byrokratiaprosessi ja vaatii suhteita tai rahhaa niin miksi vaivautua.

Uhuriloma alakaa

Huomena yhistettään ulukomaanmatka ja maan rajojen sisällä jääminen. Päätettiin viime hetkellä Niken kans mennä Kyprokselle koska sielä on vielä lämmin sää (30 astetta) ja saatiin suhtkot halavat lennot huolimatta siitä että kaikki pallaa kotikonnuilleen teurastusloman kunniaksi. Niken poikakaveri mennee Tunisiaan mutta meikäläinen ei saa poistua maasta oleskeluluvan puuttumisen ja viisumin umpeenmenon vuoksi ja Nikellä ei oo palijo rahhaa. Meillä ei kyllä oo yöpaikkaa muuta ku ensimmäiseksi yöksi mutta sielähän on niin lämmin että voi nukkua vaikka ulukona.

Nikke oli myös täälä viime viikonloppuna ja me osallistuttiin hollantilaisen järijestön Turkki-aiheiseen kurssiin. Sielä luotiin suhteita ja me esitettiin meijän elokuva. Järijestö innostu myös tekemään yhteistyötä meijän Homojärijestön kans ja pyysi mua pitämään luennon. Ajatus hirvitti mutta tiistaina jouvuin pitämään queer-aiheista luentua TURKIKSI, kerroin puoliksi improvisoijen Euroopan HLBT-historiasta Justin Bieber t-paijasa ja jokku ylleisösä vaan hohotti ku yritin sönkätä jotaki. Koska meikäläisen kielitaito ei vaan riitä jonku akatemisin luennon pitämisseen ja täkäläisethän ei vieraita kieliä hallihte. Miksi pitäs ku kaikki kielet poloveutuu turkista, joka on maailiman tärkein kieli. Suomiki on joittenki oppikirijojen mukkaan vaan turkin murre ja kaikkien ensimmäinen reaktio minun suomalaisuuteen on "ai no sittehän sulle onki tää turkki heleppua". Jeps.

Aamulla kohti Istanbulia linija-autolla, tämähän mennee jo ruttiinilla ku kolomatta kertaa tänä kesänä menen sinne. (Niin täälähän on vielä sää jota voijaan laskia suomalaisittain kesäksi)

Voihan q, w ja x

Joo on ollu tännään taas turhautumisia. Tulin eilen Istanbulista ja v-tti tulla tähän tylsään kaupunkiin josa kaikki pukkeutuu mustaan ja harmaaseen, miehillä kravatti naisilla pitkä tukka. Istanbulisa voi olla (joskus) toisinkipäin ja lävistetyt rastapäät rikkoo sen mielikuvan että kaikki turkkilaiset näyttää samalta niinku kiinalaiset.

Istanbulisa käytiin jopa uimasa saarella joka on vaan tunnin matkan päästä kaupungista. Vesi oli lämpimämpää ku keskikesällä Suomesa, sanomattaki selevää. Turkkilainen tärisi silti ja yritti puoli tuntia tulla vetteen. Vietettiin myös korealaisen läksiäisiä ja tehtiin piknikki ulukona, turkkilainen teki "prinsessamajan" (ja tyyppi on vielä kaappihomo) ja sitte ympäröitiin paikka kynttilöillä ja lähetettiin luontoatuhuavia lyhtyjä ilimaan joisa luki "auf wiedersehen" ja muita klisseitä. Juotiin Finlandia-vodkaa ja tanssittiin Niken kans Aban tahtiin niin että kaappihomua hävetti.

Tännään menin sitte taas töihin ja koska mun ohojaaja on menny Amerikkaan ite tekemään harijottelua niin mulla ei oo mittäänn hommaa. Istun sielä surffaillen ja kahavia juuen. Kukkaan ei välitä mitä minä teen ja kukkaan ei ees vaivautunu ilimottamaan että toimistoon tullee joukko saksalaisia, kukkaan ei kertonu mitä varten. Oisi etes voinu ossaanottaa kokkoukseen ja voinu jopa kommunikoija tyyppien kans, mutta ei, eihän tämmönen harijottelija kuitenkaan mittään tajua. Muut maisteriohojelmasa eri puolilla maailimaa harijottelua tekevät vaan hehkuttaa miten mahtavia ja vastuutavaativia tehtäviä ne saa ja miten antava niitten harijottelu on.

Ajattelin perijantaina mennä tänne tulevan Niken kans Hollanti-instituutin konferenssiin ja mun pittää pittää joku esitelmä sielä, joten valamistelin sitte sitä töisä töittenteon sijjaan.

Sitte ku luin vielä taas vähä lissää Turkin ja Puolan ihimisoikeuspolitiikasta alako v-ttaa vielä enemmän. Ainua asia mitä islamipuolue osas tehä viime viikon "demokratiapaketisa" akkojen ja homojen oikeuksien etteen on se että akat saa nyt pittää rättiä pääsä valtion virastoisaki. Jee jee mikä vappaus, kohta sitä varmaan suositellaan kaikille ja seuraavaksi pakotettaan kaikkien päähän. Kurdeille sentään taattiin vähä rajotettuja oikeuksia, kuten esimerkiksi että rikkaat kurdit voi mennä (islamilaiseen) yksityiskouluun ja opiskella sielä ommaa kieltään ensimmäistä kertaa Turkin historiasa.

Sitte menin vielä kuntosalille koska sieltä ei voi jäähä huomaamatta pois ja tietenkään taas pilatestuntia ei ollu ossaaottajien määrästä johtuen (yksi kappale). V-tti ja marssin sanomaan että onko teillä ylipäätään koskaan mittään tunteja. Maksan kuitenki enemmän salista ku Ruotsisa mikä on turkkilaisittain palijo, tosin sali on täälä luksus- eikä massatuote kuten Ruotsisa. Ne anto sitte mulle personal trainerin ja lupas että se jumppauttaa mua aina ku tulen. Ei ihan yhtä hauskaa ku ryhymätunnit mutta ainakin hyvännäkösiä trainereita on ilo katella, suurempi ilo ku kuntosalin telekkarisa jatkuvasti pyörivät Beyoncéen videot.