Käytiin Kyproksella ja en jaksa siitä matkasta yksityiskohtasesti selittää. Mennessä ei tietty ollaanko menosa uuteen maahan teknisesti joten Nikke kysy passitarkastuksesa "Anteeksi mutta onko tämä Turkki?" johon virkailija tokasi tylysti "Ei, tämä on Kyproksen turkkilainen tasavalta." Eli mentiin sitte vahingosa ulukomaille ja koska olin pelänny sakkoja viisumiajan ylittämisestä mutta oltiinki jo ulukomailla voitiin siis mennä myös saaren eteläpuolelle. Käytännösä pohonen on niinku Turkki ja etelä niinku Kreikka.
Oltiin rannoilla molemmilla puolilla ja liftattiin sekä tutustuttiin baareihin. Käytiin myös maailiman toiseksi pahimmasa turistirysäsä (pahin on kuulemma joku musta-aukko Iso-Britanniasa) ja melekeen ajjauvuttiin riitaan pari kertaa koska mua ärsytti Niken idealismi ja sitä ärsytti mun negatiivinen asenne. Viimesenä iltana vielä missattiin lento koska oltiin luultu että 00.05 lauantaina tarkottaa perijantain ja lauantain välistä yötä ja niin saatiin vielä pari ekstrapäivää lommaan ja isompi lommo lompakkoon.
Töisä en oo teheny mittään. Tännään kävin kahavilla hollanti-instituutisa ja koitin keksiä jottain projektia niitten kans. Meijän työpaikalla ei kai oikeen tajuta mitä hyötyä musta ois sielä, vaikka oonki jo onnistunu melekeen onkimaan niille aika ison stipendin Suomen suurlähetystöstä. Tännään autoin myös kollegaa ymmärtämmään Englannin viisumihakemusta, kaikilla on aika huono englannintaito toimistosa eikä sitä kieltä muutenkaan täälä oikeen arvosteta. Ku ulukomaille meno on kuitenki helevetinmoinen byrokratiaprosessi ja vaatii suhteita tai rahhaa niin miksi vaivautua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti