perjantai 21. helmikuuta 2014

Kolome viikkua ja 150 nenäliinaa myöhemmin

Oon ollu taas netin ulottumattomisa ja semmosesa koomasa että en oo päässy blogia päivittään. Ensin netti ei toiminu kahteen viikkoon ku muutin tänne, tervetulua vaan Ranskaan. Sitte iski semmonen räkätauti että en oo poistunu asunnosta sitte tiistain. Täsä hieman tiivistelmää viime viikkojen muista tapahtumista:

Muutin kämppääni jota ei tietenkään oltu siivottu ollenkaan. Jouvvuin ensimmäiseksi menemään Ikeaan ja ostamaan kaiken ja sen jäläkeen kävelin Saksaan (joka on yllättävän lähellä) ostamaan siivousmyrkkyjä. Tämä asuntola ei sentään oo niin hirviä ku viimevuotinen huone mutta "oma keittiö" tarkottaa täälä siis yhtä keittolevyä. Siis yhtä ainuaa. Jääkaappiki hajos jo toisena päivänä ja kaikki ruuat homehtu sen siliän tien, mutta nyt mulla on ainaki upouusi kaappi.

Muita opiskelija-asuntolaylläreitä on tarijoillu mm. yläkerran asukas joka huusi kolome päivää putkeen kirroillen rankaksi ja hakaten seiniä/heitellen huonekaluja. Kai se on viety hoitoon tai saanu lääkityksensä kuntoon koska nyt sieltä ei kuulu ennään mittään.

Kurssit on alakanu, meillä on kolome kurssia ja sen lisäksi pari ranskankurssia jotka tietenki mennee päällekkäin toisten kurssien kans. Gradu ei oo ejistyny yhtään kiitos eellämainittuen ongelmien. Tapasin kyllä graduohojaajaa joka on maailiman paras. Mutta se suomalaisten vuosikausia etukätteen graduahistus puskee silti päälle, täsä ku ei oo ku kolome kuukautta aikaa vääntää se. Meijän luokkakaveri Ville kyllä hokkee ettei tämmösen mitättömän kaverin kirijottamisesta voi ottaa ressiä ja senhän kirijottaa viimesen kuukauen aikana. Ei kiitos, en halua yrittää viimestä taktiikkaa.

Muuten meijän luokka ei oo läheskään niin huippu ku toisen lukukauen porukka. Viiime viikolla yritettiin järijestää tappaaminen mutta meitä tuli sinne vaan kolome ihimistä kahestatoista sekä kahen luokkakaverin introvertti kämppis. Mentiin sitte kämppiksen ja Susannan kans yhelle klubille joka oli kyllä virhe. Sielä kaikki äijät jahtas meitä niinku elläintarhasa ja ne kopeloi Susannaa parriin otteeseen. Toisella kerralla Susanna läimäytti häntä selästä hipelöimään tullutta avokämmenellä ja äijä meni märiseen siitä jonka jäläkeen järkkärit otti Susannan pitkään puhuttelluun ja tämän ois tyyliin pitäny pyytää äijältä anteeksi. Tervetulua patriarkaattisseen maailimaan.

Kävin Saksasa kahtomasa jumalaista Anna Calvia. Tottakai kaveri joka oli luvannu tulla mukkaan perruutti kahta päivää aikasemmin. En saanu sitte lippuja myytyä joten annoin toisen niistä mua hostannu couchsurffaajalle joka innostu tekemään mulle "Body balance"-analyysin kiinalaiseen tyylliin. Kuulemma harvoin tappaa niin terveitä ihimisiä ku minä. Ei ois voinu olla enempää vääräsä koska samana iltana sairastuin flunssaan.


2 kommenttia:

  1. Helppo samaistua tuohon flunssaan, kun ite sairastin ensin kaksi viikkoa helvetillistä keuhkotautia, joka nostatti kuumeenkin päälle. Sen päätteeksi alkoi jalka-show, josta tiedätkin. Sitä on kestänyt nyt 1,5 viikkoa, eli terveitä päiviä tässä odotellaan innolla :) Tsemppiä sulle paranemiseen! Ja joo, järkytyin oikeasti tuosta, miten sun kaveria baarissa kohdeltiin. Todella vastenmielistä! Äläkä missään nimessä ahdistu gradusta! Kyllä sen tuossa ajassa ehtii tehdä, hyvinkin, kunhan vaan ottaa asiaksi edistää sitä joka päivä jonkin verran. Välipäiviä toki kannattaa ottaa välillä, jos tuntuu, ettei tekstiä irtoa. Aloita siitä, mikä tuntuu mukavimmalta ja helpoimmalta ja kirjoita viimeisenä ne osiot, mistä et niin tykkää. Siinä vaiheessa sitä tekstiä on jo sen verran, että pelkästään se motivoi tekemään ne ei-niin-inspiroivat jutut alta pois. Kirjoitusintoa, siis!

    VastaaPoista
  2. Tattis, eiköhän se tästä, meikäläinen on ainakin jo teheny haastattelut toisin ku monet muut luokkakaverit. Ja flunssaki on jo paranemmaan päin, ehkä ne rommitotit auttaa sitteki!

    Joo tämmöset kokemukset ei houkuta kyllä menemään klubeille täälä. Ranska on vielä sen verran patriarkaattinen että periaate on että ota mukkaas mies joka suojelee sinua toisilta miehiltä. Onneksi kokemukseni mukkaan kaikisa baareisa ei oo sama henki, vain aamupuolelle asti olevilla klubbeilla joisa pyörii epätoivosia äijiä.

    VastaaPoista