Sairausputki jatku vielä flunssalla joka iski päälle ku tulin kotia. Voi sanua että mielenterveys on koituksella jos on sairaana eikä ees pysty kahtomaan elokuvia. Onneksi silimä aukiaa jo jonku verran joten pystyn puolella silimällä lukemaan ja kahtomaan jotaki vähä aikaa ennenku pääkipu iskee taas.
Ottaa vaan joittenki kavereitten asenne ihan helevetisti päähän. Ne tykkää että mun ei pitäs valittaa ja pitäs ottaa vaan positiivinen asenne ja uskua että toinen silimä kestää, väittäs lääkäri mitä tahansa. Ja että "kyllä se näkö siitä vielä paranee muutaman viikon päästä, nythän leikkauksesta on vain kymmenen päivää." Ymmärrän kyllä että ne yrittää luoja vähä toivua mutta se ei hyövytä mittään jos lääkäri on sanonu että näkö ei tästä kummemmaksi tuu ja toisen silimän sokkeutumiseen riittyy korkia riski. Minusta ainaki on parempi varrautua pahimman varalle ja koittaa esimerkiksi valamistautua tulevaisuuteen ainaki osittain näkövammasena eikä vaan kuvitella epärealistisia ja unohtaa koko asiaa. Tällä hetkellä en vasemmalla silimällä pahemmin nää, ylänäkökentästä ja vasemmalta puolelta on näkö lähteny kokonaan. Lukeminen on mahotonta vasemmalla silimällä ja raskasta pelekällä oikialla. Lisäksi työllistymismahollisuuet on pienemmät jos joutuu sanomaan jo hakuvaiheesa että minä jouvun sitte käyttämään apuvälineitä ja lukemaan vaan seinän kokosta tekstiä. Kaverit vaan väittää että niitten pittää palakata mut vammaiskiintiöillä, millä yrityksellä on jottain vammaiskiintiöitä?? Ja vammaseksi meikäläistä ei vielä lasketa vaikken sataprosenttisesti töitä pystyskään tekemään.
Lisäksi sama kaveri oli valittanu minusta selän takana, että en ollu tarpeeksi kiitollinen ku olin heijän kämpäsään leikkauksen jäläkeen. Ensinnäki kävin ostamasa yhellä silimällä heille kaapin täyteen ruokaa ja jätin kiitosviestin sekä viinipullollisen, sitte vielä käskin toimittamaan laskun ruokakustannuksista. Ja sama tyyppi oli vielä moralisoinu minun juttua stalakkaajan kans, että perkele pittää vielä moralisoija naisten seksuaalikäyttäytymistä vuonna 2014. Ketä se haittaa jos sinkkuihimiset paneskellee keskenään ja kenellä mun pitäs vielä vaginaani säästellä? Voitteko kuvitella että jonku miespuolisen henkilön kaverit paheksuis sitä että kaveri kännissä menee sänkyyn jonku kanssa? Ei, koska naisen kuuluu varjella kunniaansa ja pittää jalat ristisä ja oottaa että täyvellinen Mr. Right tullee ja vie joskus 4-kymppisenä neitsyyven. Perkele.
Onneksi mulla on sentään hyviä kavereita joitten asenne ei ole epärealistinen ja vähättelevä. Nämä vähättelevät kaverit on kaikki saanu työpaikan tai harijottelupaikan jostain EU:lta tai Euroopan Neuvostosta, ja ku itellä mennee hyvin sitä alakaa uskua että kaikkien muittenki menestys on vaan omasta tahosta kiinni.
Että hermot mennee täysillä tällä hetkellä, enkä voi flunssan takia tehä yhtikäs mittään. Ehkä alan nappaamaan rommitoteja täsä illan päälle, jos seki ei loukkaa jonku kunniaa ja aiheuta paheksuntaa.
Eipä kuulosta kovin herkulliselta tuo tilanne... :( Onko kivut edes vähentyneet? Luuletko voivasi milloin matkustaa sieltä Ranskasta pois -ja minne sitten suuntaat? Kukaanhan meistä ei osaa ennustaa, miten silmiesi kanssa käy. Mutta aivan varmasti toivomme parasta ja minä kieltäydyn vielä uskomasta, että pahimmat uhat toteutuvat!
VastaaPoista