Vilimejävilimejävilimejä...

Älä ikinä mee festareille vappaaehtoseksi ilimasen lipun toivosa. Ei kuulkaa ole vaivan väärrtti. Istun tänä viikonloppuna nelijätoista tuntia lyhärifestareitten videokirijastosa josa videot on järijestetty ihan järettömällä systeemillä, ja josta jotenki katuaa koko ajan videoita. Ja siis tämän takia en kerkiä ees käyvä lyhäreitä kahtomasa, tasan kaks näytöstä oon nähäny. Jos en olis koiravahtina ja jos koira ei joutus oottaan 13 tuntia yksin kotona niin ehkä oisin tännään käyny vielä ylleisösuosikit tarkistamasa. Mutta ei. Pitäs ite vuokrata se videohuone ja mennä sinne kahtoon filmejä.

Ens viikolla on luvasa Pridet teemalla antirasismi ja sielä on ihan hillitöntä ohojelmaa: maksa lipusta hintaa kykyjesi mukkaan, queerfeministinen yhteislaulutapahtuma, sexiradikaalinen butch-femme-pornoklassikko -elokuva Hard Love & How to Fuch in High Heels, vatsatanssi-dragshow, heterovihhaajien vilmituotannon & miehekkään identiteettitaiteen elokuvanäytös..Ja aamiaiseksi tietenki veggaaninen buffetti josta maksetaan lompakon ja omantunnon mukkaan.

Ruotsi.

Kämppä!

Jes meikä on nyt sitten vuokralainen ja omistaa jo avvaimetki uuteen kämppään. Punanen huone on meikäläisen ja oma vessaki kuuluu hintaan. Tyyppi joka assuu sielä on myös ikkuinen opiskelija, kirijallisuusnörtti ja ilimeisesti feministi kirijahyllystä päätellen. Katotaan miten se Tukholma-elämä taas alaka luisumaan.

Kävin kahtoon lyhärifestareilla yhen näytöksen, menen sinne töihin viikonloppuna enkä oo ehtinyt mun festaripassia yhtään hyöjyntää. Oli kyllä sen tason materiaalia että meikäläinen ois koska vaan mistä vaan kamerakännykällä kuvannu mielenkiintosemman. Ainua kiinnostava oli vilmi joka kerto naisesta joka oli päättäny ettei se koskaan ennää pue vaatteita päälle, sen jäläkeen ku sen mies oli jättäny sen. No sitte polliisit tietenki sitä sakotti ja pakotti laittamaan ainaki takin päälle julukisisa paikoisa. Erittäin mielenkiintonen.

Kämppäressiä vol. 649

Huhhuh mitä lentua on ollu tämä viikko. Viime viikolla etin tuskasena kämppää ja sain muutaman viestinki. Olivat kyllä aika epämääräsiä, yks äijä joka mainihti vaan että PITTÄÄ OSATA SIIVOTA JA TISKATA ja sitte joku suomalainen yksinhuoltaja joka oli niin ilonen että olen suomalainen, no aloin sitte eppäillä että seki on joku alkkis pummi kun asu paikkakunnan getossa.

Nyt olen sitte vieraillu pari kertaa sohovasurffaajien kämpäsä, joka oli ihan ok mutta se toinen tyyppi vaikutti jotenki ylisosiaaliselta mikä tietenki on mehtien asukille järkytys. Se vaivaantu heti ku me istuttiin sen tyttökaverin kans puoli minnuuttia hilijaa. Eikä sielä ole huonekalujakkaan. No sielä ku istuin tännään niin puhelin soi ja sieltä soitti yks mimmi joka oli jo aikonu vuokrata kämpän toiselle, oli kuulemma vaikuttanu niin kaholta ettei halunnukkaan vuokrata sille. Tämän henkilön suomenruotsalaisen kämppiksen kans mää tapasin viime viikolla ja kämppis sai ilimeisesti hyvän vaikutelman ku oli mua suositellu. Eli tyyppi haluaa mut tavata huomena. Tykkäsin siitä kämpästä kybällä, ku sijjainti on hyvä, se mun kuntosali on ihan vieresä ja siinä huoneesa oli punaseksi maalatut seinät. Ja lisäksi niillä oli bannaanipuhelin. Se on ehotonta plussaa.

Töitten kans on böörnoutti käsillä ja siskolla myös väikkärin kans, se lähtee huomena Suomeen ja meikäläinen jää taas koiravahiksi.

Joo.

Paskat mittään turkkilaista kämppistä saanu. Alan jo tuudittautua ajatukseen etten mittään kämppää Ruotsista tule löytämään.

Katottiin elokuva "Miesten vuoro". Ihan hyvä elokuva mutta ei se nyt elokuvallisesti ollu niin Oscarin arvonen ku mitä jotku hehkuttaa. Keskustelukohtauksisa ois voitu keskittyä muutamaan henkilöön ja ois ne voinu syvällisempiäki olla, ehkä suomalaisten miesten keskustelu sitte on vaan monologia ja että toinen hymähtää välliin "joo". (No ei kyllä niijen miesten joitten kansa olen ollu vai sekottaako se saunan höyry sitte jotenki pään). Eli stereotypiaa pönkittävä elokuva kuitenki.

Ja vittu millon se meikäläisen vuoro on. En ole käyny saunasa varmaan kuukauteen.

Falling...

Voi #¤%&()?;@£$€{[]!!!! Ei ikinä ennää Twin Peaks-tunnaria herätysääneksi!!! Nukuin pommiin ja missasin sitten vuojen tärkeimmän seminaarin. Kotikoe tullee menemään päin "=¤)¤)%)%)ä kun en ollu kuulemasa vastauksia kysymyksiin kuten:

"Is the solution to the Nagorno-Karabakh conflict to be found in international law and should the two conflicting actors be taken to international court? How should the two contradictive legal principles presented by the two conflicting actors be viewed in such conflicts? Is one more right than the other?"

Tämä tentti tullee menemään niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin päin p0%)¤)ttä. Lopetan opinnot kokonaan.

Turkkilainen kämppis

Nyt sain viestiä yhestä huoneesta. Tohtoriksiopiskeleva joka ettii kämppistä sattuu olemaan turkkilainen ja meikäläinen justiin mainosti opiskelevansa turkkia ja kuuntelevansa turkkilaista poppia. Ajattelin että se oli ylilyönti mutta näytti sitteki olevan hyöjyksi.

Nyt vietän sitten loppupäivän flunssan kynsisä ku en muuta jaksa tehä.

Junnailua

Eilen olin kahesa töisä, ensin kolome varttia toisesa ja sitte kävelin pari kilometria toiseen paikkaan. Ensimmäisesä en teheny mittään, koska kukkaan ei yksinkertasesti suostu haastateltavaksi. Toisesa väänsin taas suomalaisia järjestysnumeroita, kuka hitto tietää miten taivutettaan 31. illatiivisa? (vastaus on muuten luullakseni kolomanteenkymmenenteenensimmäiseen).

Juna oli myöhäsä 50 minnuuttia, mietin vaan että minkälaiset saatanalliset kustannukset tänä talavena meikäläiselle siitä kertyy että joka minnuutti jonka juna on myöhäsä on mun palakasta pois. Ja jos matka kestää 2 tuntia jo iliman junan myöhästymistä niin miten monta minnuuttia kerkiän tojellisuujesa istua työpaikalla ku niitä on kaksi?

Työpaikalla oli perjantaipubi eli istuttiin ja juotiin kalijaa. Porukka puhu uusista sopimuksista ja lastensa vanahempainilloista. Hieman vaikia osallistua keskustelluun. En onneksi juonut enempää ku yhen kalijan jotta en alakanut avvaamaan suutani tojellisista mielipitteistäni.




Täälä juotiin punkkua ja katottiin joku Matti Ijäksen vanaha 80-lukulainen Joni Skiftesvikin novelleihin perustuva leffa. Oli kyllä taas niin inhorealistinen ku suomalaiset elokuvat parhaimmillaan (pahimmillaan) voi olla.

edit. Muokkasin blokin ulukoasua koska entinen oli liian masentava. Jospa muutos sitte heijastuis blokin sisältöönki

Katkeraa tilitystä osa nnn.

Voi vittu että elämä on ihan yhtä helevettiä. En pääse joulukuiseen mattiteppoanita-juhulaan koska mulla ei ole eikä tule olemaan rahhaa. Käyn kahesa töisä ja silti kätteen jää pari onnetonta satasta kuusa. Täsä kuusa tulen saamaan alle 100 eurua rahhaa, ja sillä pitäs ellää kokonainen kuukausi. Ruotsisa. Just joo. Eilen esimerkiksi kävin töisä, no sielähän ei oo mittään tekemistä ja vain varsinainen työaika lasketaan työajaksi. Siis olin sielä kolome tuntia. Tästä rahasta kolomasosa mennee verroon. Toinen kolomas menee SJ-vitunpaska rautatieyhtiölle josa ei ylleensä ees ole istumapaikkoja vaan joutuu 40 minnuutin matkan seisomaan tai istumaan lattialla. Ja erittäin ussein automaatti leimaa mun kortin kahesti, eikä jaksa tai kerkiä mennä valittamaan asiasta asiakaspalaveluun koska siellä on niin hiton pitkä jono. Siis eilen työmatkalle meni kokonaisuuesaan melekeen seittämän tuntia, ja kätteen päivästä jäi 10 eurua, jonka saan 1,5 kuukauen viiveellä. Joopa. Lisäksi tuli niin hitonmoinen pääkipu ku ei ollu vara syyä kaupungilla että vielä tänä aamunaki jomotti mielettömästi enkä siis ole vilikassukkaan koulukirijoja.

Sisko vaan valittaa että on mun vika että mulla ei oo rahhaa. Että "mitä sitä ellää elämäänsä niin". Sammaan hengenvettoon tullee hänen pelekonsa tulevaisuuen työttömyyestä ja jostaki tyypistä joka oli marmattanu sille että "sun pitäs ehkä hakia töitä" niinku hän ei ite sitä tajuais. Jotaki tuttua tuosa hommasa on..Ja nyt jouvun vielä kuuntelemmaan jotain aivan järkyttäävää suomalaista mussiikkia joka kuulostaa lähinnä joltain jeesus-iskelmältä.

Tännään ois ollu ainua sosiaalinen tapahtuma eli sohovasurffaajien kalijotteluilta mutta koska mulla on tilillä vaan koiperhosia niin eipä sinne voinut sitte mennä. Ku parhaatkaan asiat elämäsä ei ole ilimasia niinku. Läheppä kavereita moikkaamaan ku siihenki mennee rahhaa, jo yksi kahavi kaupungilla maksaa noin kolome eurua. Eikä täälä kaupunkilaiskulttuurisa kuulu asiaan mennä jonku kottiin kyllään jos ei tunne jo vuosien takkaa. Ja jos mennään kyllään niin pittää olla virallisesti kuhtuttu sinne ja sitte pittää viiä joku vitun viinipullo ja se jolle mennään kyllään valamistaa kolomen ruokalajin illallisen. Raha ei tee onnelliseksi, mutta on onnelliseksi tulemisen edellytys.

Annoin opintotuen lisäksi lisävelekaa mutta jostain syystä opintotoimisto kusi senki niin että saisin lainaa vasta ens vuojen puolella. Siihen mennesä en voi siis tehä mittään. En tajua mistä saan rahhaa jolla kustantaa ees ruuan ja matkakustannukset Tukholmaan. Täsä kaupungisa ei ole mittään töitä joita ees hakia, jos ei ole ajokorttia niin ei pääse ees henkilökohtaseksi avustajaksi tai mummojen perseenpyyhkijäksi.

Luen yhtä kirijaa joka kertoo miehestä joka ottaa avioeron ja siinä seurataan miehen vuotta. Tosi masentava kirja, olen lukenut sen melekeen loppuun ja äijä vaan on katkera ja jauhaa entisen akkansa perrään. Ja vaikka tyypillä on siis työ, kämppä Södermalmilla ja kaverit soittelee noin 3 tunnin vällein ja kyssyy sitä ulos. Just joo. Kyllä kuulostaa perin ikävältä. Eikä omalle Ölandin mökille omalla autolla ajelukkaan piristä jätkää voi elämä. No ehkä semmosta kirijaa voi vielä lukiakin meikäläisen elämästä kertova kirija yksinkertasesti ois liian inhorealistinen.

Pittää kuolla muutaman kerran ennenku voi ellää

Nyt tiiän sitte kaiken Keski-Aasian öljy- ja maakaasukaupasta historian tenttiä varten. Ite historiasta en tiiä mittään.

Oon saanu pari huontarjousta mutta ejelleenki vasta sijalla 14. Alakaa jo kyllästyttää tämä toisten nurkisa kykkiminen. Kauppaanki on jottain kolome kilometriä. Ja ulukona jäätävän kylymä

Milijoonamilijoonamilijoona..

Burmalainen kaveri tuli kyllään, se on lääkäriapulaisena pohojosesa eikä oikein viihy sielä. Eilen istuin kotona ja oottelin että Juusto tullee äitinsä kans hakkeen sen pyörän ja tuomaan mun kamat tänne. Oli kyllä aika outo tunnelma, sen äiti vaikutti hieman äkäseltä eikä puhunu mulle mittään, ku ennen on niin hallailtu ja oltu herttasia. Juusto yritti pussailla ja jankutti vaan samoja asioita kuinka ei halua lopettaa. Lähti ne siitä sitte ja minä hyppäsin heti seuraavaan bussiin siskon ja burmalaisen tykö keskustaan. Ne oli jollakin kaverilla kyläsä jolla on MS-tauti ja se oli lievästi sanottuna outo tyypi, selitti kuinka pittää olla "jätkämäinen" eikä hänellä ole yhtään naisia kavereina, ja että kuinka heleppo on oppia tuntemaan ihimisiä "pittää vaan olla oma ihtensä". Se joi pillillä viiniä ja sitte sinne tuli jotain ihimejätkiä joista osa istu myös pyörätuolisa. Sitte tietenki palijastu että niistä puolilla oli jottain suomalaisia sukujuuria ja piti soittaa Katri Helenan "milijoona ruusua".

Me häippästiin siinä Uppsalan ainuaan pubiin johon vihtii mennä ja joka ei oo osakunta, ja juotiin sielä vielä pullo rosseeta. Sinne ne pyörätuolisetki sitte tulivat ja se MS-tyyppi alako heti iskeen jottain jätkiä. Sen ex-mieski tuli sinne, heillä näytti edelleenki olevan samat kaverit. Tosin erosta oli ilimeisesti vasta kuukausi.

Mentiin vielä lähtiisä vakkaripaikkaan eli säälittäävään hampurilaispaikkaan josta saa hyviä kasvishampurilaisia, hyviä ainaki laskuhumalasa. Ja sitte ajeltiin taksilla kotia, ihan niinku siihen täsä tilanteesa ois varraa.

Alotin kakkostyösä tällä viikolla, tosin mulla on kyllä käsitys että siitä ei montaa tuntia työtä heru. Mun pittää haastatella jotain leukemiaspesialisteja, tai siis käytännösä vaan yrittää jahata joitain tyyppejä haastateltaviksi. Ja yhteen haastattelluun sais kulua vaan jaahtaamisineen ja käännöksinneen kolome tuntia, tai muuten saa potkut. Ja ku sopimus on muutenki tehty vaan kolomeksi viikoksi, niin käytännösä täsä pittää taas alakaa ehtimään töitä.

Suunnitelmanmuutoksia

Huomena on työhaastattelu kakkostyöhön. Sen jäläkeen menen ykköstöihin ja sitte hakemaan tavaroita Juustolta joka aikoo muuttaa takasin Skooneen. Sain alustavan asuntotarijouksen semmosesta korridorhuoneesta mutta vaikka tuli asuntotarjous nii ejelleen olen vain sijalla 19. No jospa tästä joku muuki paikka irtuais ku karvanen lattia lähiaikoina. Eikä tarvi valittaa siskon aamuherätyksistä ku itekki joutuu näemmä joka aamu herräämään seittemältä että pääsee taas parin tunnin matkalle Tukholmaan. Jee jee.

Juusto soitti about kolomekymmentä kertaa ja en jaksanu ennää etes kuunnella sen marmatteluja vaan annoin koiran läähättää puhelimmeen ku puhelu oli kestäny jo 30 minnuuttia. Niin se meijän äijinkielenopettajaki sano että toisto on hyvä tehokeino mutta huono ku sitä käyttää liikaa. Erittäin palijo toistua oli täsä puhelusa kyllä.

Jaksaskohan sitä kävellä asemalle vai maksaisko jopa sen kaksi eurua bussilipusta. Toivotaan että haastattelu poikii lissää.Kaksi eurua ku on melekeen prosentti meikäläisen kuukausitulosta. Joka jumalan junamatka maksaa 100 kruunua. Siis tunnin palakka lähtee joka työpäivästä pois. Mutta tulleeko se sitte kannattevammaksi asua Tukholmasa ja pendlata tänne opiskelemaan kahesti viikosa. Etätyömahollisuutta ku on ehotettu ainaki ossaan hommia joten sitä vois paiskia sitte kotua käsin, siis jos semmosen joskus saa. Opiskelijakämpisä sentään sisältyy kaikki kulut nettiä myöten hintaan eikä tarvi astioitakaan ylleensä hankkia ku keittiöstä löytyy kaikki. Myös 9-11 muuta keittiön käyttäjää jotka ei takkuulla ossaa siivota jäläkiään. Mutta ehkä se on parempaa ku istua jossain hemmetin 20 neliön yksiösä jonka nurkasa on joku 20cm leviä keittiö.

Turkkiin lähtö keväällä on perruuntunut. Opettaja ku ilimotti että opintosuunnitelmaa tullaan muuttamaan niin että harijotteluun lähetään vasta kanditutkinnon jäläkeen. Vaikka oon sitä oottanut ku kuuta nousevaa niin täsä tilanteesa tuntuu helepotukselta ettei tarvi sen kustantamista vielä kaiken lisäksi miettiä. Menen sitte vaikka lomamatkalle Istanbulliin jos saan jostain rahhaa.

Jyrkkää alamäkiä taas

Erosin taas kerran Juustosta ku sen käytös on alakanu mennä psyko-puolelle. Istuu vaan tietokonneen eesä ja valittaa että mun pittää tehä kotityöt koska se on ite joutunu muuttamaan laatikot ym.ym. ja sitte yöllä saa raivokohtauksia ja herättää keskellä yötä ja vettää peiton pois ja sitte on heittämäsä minut ulos jos käsken esimerkiksi lakata soittamasta mussiikkia keskellä yötä. Ja ryyppäystä monta kertaa viikosa koska hänellähän ei oo alkoholiongelmaa. Kalijan juominen on muuten vaan mukavaa touhua. Ja sitte se ilimotti että lauantaina muuten tullee narkkarikaverit tänne narkkaamaan. No miksi juuri meijän kämppään. No koska toisen kaverin kämppikset nipottaa ja toisen tyttöystävältä pittää salata käyttö. No entä jos minäkään en hyväksy asiaa? Siinä tappauksesa saan luvan ite häipyä ovesta. Senpä tein ja siitä seuras sitte kauhia ulina ja vollotus, aivan hysteerinen kohtaus ku Juusto mennee makkaamaan mun matkalaukkuun ja vollottaa sielä, reppii vihot ja piilottaa kirjat sohovan alle.

Nyt oon siskon tykönä enkä tiiä onko tilanne tääläkään parempi. Heti ensimmäisenä aamuna alako valitus siitä että mun pittää alakaa ehtiä töitä. Oho ihanko totta, kato ku en oo aikasemmin keksiny. Ja että ommaan allaan liittyvät työt pittää lopettaa ja alakaa vanahustenperseenpyyhkijäksi kokopäiväsesti koska sillä alallahan töitä riittää. No olen kyllä hakenu niitäki töitä, mutta ku ei oo koulutusta eikä kokemusta eikä ajokorttia niin niitäkään töitä ei saa vaikka kuinka perkele hakis. Vaikiahan se on ymmärtää jos ite on saanu molemmat työt joita elämässään on hakenu. Se tuntuu olevan ihan ylleinen hittivalitus että ihimisen pittää jämähtää paikalleen, pittää olla samasa työsä vuosikauvet vaikkei sielä viihtyskään ja hankkia asunto kaupungista vaikkei siitä oikein diggaiskaan ja sitte hankkia ehkä mieski joka täyttää ulukoset miehen mitat, kuten ossaa korijata ja puhhuu sivistyneesti ja käy myös samasa työsä vuosikauvet ja omistaa auton.

Ja mun pitäs kuulemma nyt lopettaa opiskelut, koska 9 vuotta on liian pitkä aika opiskella. (no en kyllä tojellakaan ole 9 vuotta opiskellu mutta whatever). Millä tavalla on parempi vaihtoehto tehä työtä jota vihhaa yli kaiken, asua paikkakunnalla josta ei pijä ja luopua opinnoista jotka kiinnostaa, ku vaihtoehtona sille on tehä työtä josta tykkää ja joka liittyy ommaan allaan, opiskella tutkintua jonka haluaa ja ellää parisuhteesa joka on sillontällön helevettiä. Alan tosiaanki ymmärtämmään miksi naiset jää väkivaltasiin/juoppo/huume/paskasuhteisiin.

Turhahan siinä on syyttää että mikset hanki kunnon ammattia jolla voi elättää ihtensä, ku niin saatanasti opintojen alusa vaan kannustettaan että joo opiskele vaan sitä mikä kiinnostaa. Ja tyttöjä muutenki kannustetaan kaikenmaailman pilipala humanistisiin ja hoiva-alloihin joista ei saa työtä tai saa ihan v-n paskaa palakkaa p-lla työehhoilla. Tytöt saa kaveerata vaan tyttöjen kansa ja pojat poikien ja siitä syntyy se että tietenki viihtyy niillä oppitunneilla joilla kaveritki on. Ja kaveriporukasa puhutaan yhteisistä kiinnostuksen aiheista, ja aihe alakaa myös kiinnostaa enemmän ku siitä tietää enemmän. Miksi joku aihe kuten tietotekniikka alakais kiinnostaa jos se on täyttä hepreaa eikä kukkaan lähiympäristösä tiiä siitä sen enempää. Sitten sitä pääjytään lukemaan kieliä ja sosiaalipsykologiaa yliopistolle ja ta-daa! Viijen vuojen päästä ne pojat tienaa nelijä tonnia kuusa ja tytöt on työttöminä/tekkee niitä vitun hoitohommia vaikkei ne oo koulutusta lähelläkkään. Mutta siinä vaiheesahan sillä tytöllä on jo se nörttipuoliso joka sitte voiki vähä jelpata ku tytöllä ei oo omia tuloja (varsinkaan jos tämä tyttö on maahanmuuttaja jolla ei oo oikeutta sosiaaliturvaan ko maasa). Ja sitte ku se nörtti alakaa mennä viinaan ja vähä ehkä hakkaamaanki sitä naistaan niin mitäs vittua se mimmi siinä tekkee. Lähtee ulosa kämpästä joka on kuitenki sen miehen nimisä iliman lantin lanttia. Uuen kämpän hankkimissen tarvitaan työtä ja jotta sais töitä muulta paikkakunnalta niin sielä tarvii olla asunto.

Eli nyt mun on sitte pakko hakia töitä tältä v-n paskapaikkakunnalta josa ei töitä oo tai käyttää 20% palakasta junamatkoihin. Ensinnäki juna-asemalle kävely kestää 50 minnuuttia, junat on myöhäsä joka päivä 20 minnuuttia eli siitä tullee melekeenpä 4 tuntia päivittäistä työmatkaa. Ja koska nykysyesä työsä en vaan saa tarpeeksi työtunteja niin on haettava kakkostyö, ja sitte loppuki aika opinnoille. Ja minähän tulin vaan Ruotsiin opiskelemaan, mitä järkiä täälä on olla jos ei sitte lopulta jää aikaa ees sille opiskelulle? Ja sitte multa lopetettaan se opintotukiki, eli sitte joutuu ottaan jo kolomannen osa-aikatyön jotta saa ihtensä elätettyä opintoja varten joita ei ees kerkiä tekemään???