Lihasten ja kielen reenausta

Vaihoin kuntosalia, lopetin akkojen kuntosalilla ja alotin ukkoille tarkotetulla salilla. Ja eron kyllä huomaa! No sielä pittää tuijotella ihtiä peilistä eikä Beyonceta videolta, ja porukka on mukavempaa ja sosiaalisempaa akkojen kuntosalilla. Mutta täälä ohojaaja ei röökaa ennen tuntia ja joutuu oikiasti tekemään jotaki. Jalat vaan tärisi jumpatesa, ku ei oo oikiasti teheny mittään muuta ku vähä heilutellu käsiä muutamaan kuukauteen.

Kolome kuukautta turkkilaisella akkojen salilla ja tuloksena levinny perse ja onebakki. Täälä oikiasti yritettään tehä naisista passiivisia ja niin heikkoja että ne tosiaan tarvii jonku äijän sen säilykepurkin aukasemiseksi. Mutta toisaalta tommoselle hikiselle salille menon kynnys on huomattavasti korkiampi ku rennolle salille josa vähä vejellään pilatesta ja jutellaan puolet ajasta.

Huomena menen töitten puolesta naisten oikeuksien seminaariin (en tule älyämmään mittään joten turha kysyä briiffausta) ja illalla on vielä toinen luento naisiin kohistuvasta väkivallasta. Ens viikolla meen Istanbulliin johonki YK:n transihimisten asunto-ongelmia koskevaan tappaamisseen (jos ymmärsin asian oikein). Kai ne luottaa mun kielitaitoihin sen verran että jos eivät ite pysty menemään niin laittavat mut, koska vaikka meijän turkkilaiset harijottelijat ehkä tajuaiski turkkilaisista luennoista jottain niin niitten englannintaito on meikäläisenki turkkia surkiampi. Eli olen yksi harvoista jotka pystyy jotenkuten molemmilla kielillä kommunikoimaan. Lisäksi oon kirijottanu töisä raportteja joisa heijaan Ruotsia, koska sieltä vaan löytyy aika monet parhaat esimerkit miten tasa-arvua voi totteuttaa. Suomi valitettavasti ei oo läheskään ykkössijalla mitä tullee LHBT-oikeuksiin.

Jennyn uus albumi on huomattavasti parempi ku pari ejellistä:



Ps. jos Jenny Wilson muuten kiinnostaa niin sitä käsittelevä dokkari löytyy täältä: http://www.svtplay.se/video/1586316/en-film-om-jenny-wilson

Onko heterous valinta?

 Kahtokaa tämä dokumentti:

Jos ihimisille pakotettaan heteroutta koko elämä ja jankutettaan että se on ainua normaali seksuaalisuuen muoto ja niitten homoutta kriminalisoijaan ja pijetään sairautena ja sen taki kijutettaan, vangitaan ja tapetaan ihimisiä ja niille kerrotaan että  ne joutuu helevettiin ja niitä "korijausraiskataan" ja niiten perhe hylykää ne ja niille ei anneta asuntua, työpaikkaa eikä henkilöllisyystojistusta ja ne siitä huolimatta päätyy elämään homona niin miksi sitte kysytään että onko hommous valinta, miksei kysytä onko heterous kenenkään tojellinen valinta ku sitä pusketaan niin monesa paikasa ainuana oikeana vaihtoehtona ettei moni ees tajua sen olevan vaihtoehto. Hetero monogaaminen koko elämän kestävä suhe, moniko pystyy tämän ideaalin täyttämään. Kuka on tojellinen vähemmistö?

Riittää homopaasaus tälle iltaa. Mutta vain tälle iltaa, koska siitä on tulosa ammattitauti.

Lääke talavi(syys)vitutukseen

Jos vituttaa ja pää tuntuu toimivan yhtä hyvin ku turkkilainen byrokratia niin jälleen kerran on tojettava että samat vanahat neuvot toimii.

1. Mene lenkille tai urheile muulla tavalla.

2. Mene suihkuun tai jos mahollista saunaan.

3. Syö. Verkkarit allaalla vituttaa.

4. Nuku tarpeeksi.

5. Puhu.

Jos tilanne on paha kuuntele Celia Cruzia tai mitä tahansa latinua ja kato jakso Tyttökultia, mutta älä jämähä ruuvun ääreen. Tietokonneella istuminen johtaa välttämättä vitutukseen. Vältä turkkilaista perinnemussiikkia ja Breaking Badia. Älä juo alkoholia ku korkeintaan lasillinen (viiniä, ei pirtua).

Viikonloppu meni taas äkkiä ranskankurssin ja Kardes Türkülerin konsertin kans. Viikolla oltiin tappaamasa iranilaisia homo- ja transpakolaisia, tutustuin viimenki iranilaisiin lepakkoihin, check! Oli kyllä antava työreissu, kerranki.

Tietokone ei taas anna linkittää mittään tähän mutta kuten sanottu tietokonneella istuminen johtaa välttämättä vitutukseen. Tätä asiaa ei voi tarpeeksi painottaa.

Turkkilainen ruoka

Katrin blogin innoittamana alloin miettimään turkkilaista jugurttikulttuuria. Väittävät ainaki että jugurtti on täältä peräsin ja voi olla koska sitä on joka paikka pullollaan ja turkkilainen jugurtti vaan on meid in hevön. Sitä voi syyvä joka aterialla ja joka ikisen ruuan kans, tännäänki oon vetäny sitä aamusta asti ja kahtoin että jääkaapisa on noin kuus litraa jugurttia, ku kämppiksen äiti oli antanu omatekosta ja sitte molemmat oli vielä ostanu kaupasta paketin. Oon aivan riippuvainen ko. tuotteesta enkä seleviä muisakaan maisa iliman jugurttia.

 Ja jos ne pakkauskoot on muka liian isoja Suomesa niin täälä pieni pakkaus on semmoset vähintään pari litraa. (Maksaa kyllä saman verran ku yks tai kaks yksittäispakattua jugurttia Suomesa). Ja rasvaa tietenki on tarpeeseen saakka, täälä ku ei kevyttuotteita ylipäänsä tunneta. Monet akat tekkee kotona ommaa jugurttia mikä on ihan saamarin hyvvää. Siitä voi myös tehä ruokajuomaksia ayrania ku vaan sekottaa siihen vähä vettä ja suolaa.

Täälä ei ylipäänsä yksittäispakata tuotteita niin palijo, paitsi ulukomaalaisia jugurtteja ja kaakaota! Siis jauhekaakauta ei löyvy mistään paketteina vaan vaan yksittäispakattuna. Pavutki pittää ite liotella koska niitä ei purkeisa juuri löyvy. Ja pakastealtailla en palijo pyöri koska sielä on vaan jäätelöitä ja kebabbeja, kasviksia löytyy tuoreena vuojen ympäri. Oon vasta nyt älynny miten tajuttomat määrät teollisia pakastekasviksia pohojoismaisa joutuu käyttämään. En esimerkiksi ollu juuri käsitelly tuoretta pinnaattia tai persilijaa ennen tänne tulua. Tomaattimurskaa ei myyvä purkeisa vaan tommaatit pittää pilikkua ite, mikä on ihan tehtävisä koska tommaatit on halapoja ku vesi. On ihan sairasta että pohojoismaisa tehtaan ja teollisen prosessin kautta kehitetyt tommaattimurskat on halavempia ku tommaattien ostaminen. Tai että tuoreet yrtit maksaa kaupasa niin palijo että ne on luksustuote, monet ihimiset ei varmaan oo Suomesa ees syöny tuoretta minttua tai ostanu irtomaapähkinöitä/pinjansiemeniä joisa on vielä koko kuori päällä.

Vielä pittää selevittää miten vihireistä pavvuista ja okrasta saa syömäkeleposta ruokaa. Täälä on myös hedelmiä joita en oo pohojoismaisa nähäny, yks niistä on semmonen kanelille maistuva omenan ja päärynän välimuotonen valakonen hedelmä jonka nimiä en nyt muista.

Varsinki kasvissyöjänä voi ruuanlaitto olla haasteellista, vaikkaki tuoreitten kasvisten löytyminen on fantastista. Ruuanlaitto kestää koska kaikki raaka-aineet on käsittelemättömiä ja soijatuotteet ja kornit puuttuu. Jossain vaiheesa ne pavut ja munakoisotki alakaa ottamaan aivoon. Valamispakattuja ruokia ja eineksiä ei oo, huomasin tämän ku unohin ottaa ruokaa töihin ja jouvuin sitte jyrsimään täytettyä leipää koska kepappikaan ei innostanu.

 Kasvisruokaa ei kaikista ravintoloista löyvy, vaikka on kyllä muutamia helemiä kuten cığköften eli raakojen lihapullien lihaton versio joka on tehty bulgurista ja tommaattisoosista. Toinen hyvä ja halapa lihaton ruoka on kumpir eli uuniperuna jonka voi valita myös lihattomilla täytteillä. Raki-illallisella syötävät mezet on myös ihan hyviä soosseja joita voi tehä itekki, esimerkiksi paahetuista munakoisoista tehtävä munakoisosoossi. Ah! Mutta jos haluaa terveellistä kasvisruokaa niin ne ruuat täytyy kyllä pääasiallisesti tehä ite.

Haftanin sonu eli viikonloppua

Eilen olis ollu Mitän 31. syntymäpäivä mutta koska se on kuolla kupsahtanut se tullee pysymään 3-kymppisenä ikkuisesti. Koska kuitenki sen suosikkipändi tuli kaupunkiin menin kahtomaan. Piti mennä kirgisialaisen kaverin kans mutta se sitte perruutti tuntia ennen konserttia. Olin ostanu lipukki ja jouvuin sitte menemään yksin. V-tti ja meinasin vaan antaa liput jollekki vastaantulijalle, en oo muutenkaan pystyny kuuntelemmaan ko. pändiä viimeseen parriin vuoteen.

Join kalijaa ennen konserttia ja siihen tuli heti joku tyyppi kysymään haluanko istua niitten pöytään. Menin koska halusin päästä ylimääräsestä lipusta erroon. Ne oli jottain tyyppejä Antaliasta eivätkä olleet menosa konserttiin mutta päättivät lähtiä mukkaan koska minäki olin menosa. Ne oli paikallisia Pabloja eli hukkasivat kuulemma tavaransa koko ajan, vähä pelotti ku toinen tyyppi aiko viijä mun takin säilöön että löytyykö sitä ennään. Annoin lipun toiselle ilimaseksi mutta se osti mulle kalijaa vastineeksi.

Konsertti oli yllättävän hyvä, bändi on parempi livenä ku levyllä eikä niin masentava ku ootin. Pätkempi tyypeisä kyllä yritti pijellä mua käjestä koko ajan mutta torijuin sen diskreetisti. Tunsin ihteni turkkilaiseksi pelekästään turkkilaisista koostuvasa ylleisösä mutta samalla myös ulukopuoliseksi koska kaikki muuta laulo mukana ja tiesivät mistä kaikki koverbiisitki oli kotosin. 

Tauvolla mentiin vielä terassipuolelle ja juteltiin jonku mimmin kans joka ihastu minnuun koska minä saarnasin feminismistä ja naisten huonosta tilanteesta Turkisa (olin juuri viettäny työpäivän lukien teiniäitiraportteja ja kuunnellen vieresä tarinaa 12.5-vuotiaana setänsä raiskaamasta tytöstä joka tuli raskaaksi ja oli nyt 15-vuotiaana kolomevuotisen lapsen äiti sekä uutista siitä miten tähän asti naisministerit, kaikki 4%, ei saa käyttää ees housuja töisä). Äijät oli ääliöitä ja esitti mielipitteitä kuten että kaikki arabit on vähä "semmosia" ja että me turkkilaiset ollaanki geneettisesti lähempänä kreikkalaisia koska olemme enemmän sivistyneitä. Ja että Iran on sivistyneempi ku arabimaat. Joo mieluummin muuttasin kuitenki Lipanonniin ku Iraniin. Kyssyin että ootteko ees käyneet arabimaisa. Ei luonnollisesti olleet. Kurdeista tuli myös jotaki ikäviä mielipitteitä, koska eivät tunteneet yhtään kurdia ja nostimme mimmin kanssa älämölön.

Mimmiki tuli sitte konserttiin joten olin houkutellu paikalle jo aika lössin, ja sitte se yritti kilipaa pätkän kans ottaa mua käjestä ja tanssitti mua, ja juoksi adhd:na pitkin salia. Siihen tuli sitte vielä tämän mimminki joku kaveri iskemään mua. Menua ja meininkiä ainaki piisasi. Pätkä vielä yritti saatella mua kottiin mutta jouvuin tokasemmaan sille tarpeeksi epäystävällisesti että joo löyvän itekki. Minut saatteli kotia sitte kojiton piski joka tuotti vähemmän vaivaa ku ihimisseura.

Onneksi jouvuin menemään kotia suhtkot aikasin koska tännään alako ranskankurssi aamulla. Kämppis ja sen poikakaveri meinasivat jo soitella mulle huolestuneina kuin teinilapsen vanahemmat että "millon tuut kotia, sulla on huomena koulupäivä". Ne lähtivät tännään sisaren häihin joten olen sentään yksin talonvaltiaana.

Ranskankurssi oli yllättävän luppaava tai väsyneesä tilasa mua jakso naurattaa opettajan puujalakavitsit. Jouvuin tasuani alemmalle tasolle mikä on ihan hyvä koska mulla on kyllä päässy peruskieliopit ja -sanat unohtummaan. Tästä lähtien on sitte kaikki viikonloput kiinni oppituntien takia.

Perijantaipositiivisuutta

En oo teheny töisä koko viikolla mittään. Mennee hermo, mutta ens viikolla sentään pääsen tappaamaan pakolaisia parisa eri kaupungisa.

Puolet ajasta täälä olo ottaa aivoon, puolet ajasta se on ihan ok. Hyviä puolia täälä asumisesa on mm. että

- on halapaa asua, vuokra ei päätä huimaa vaikka asun keskustasa
- ruoka on halapaa: kävin eilen mielestäni poikkeuksellisen kalliilla ruokaostoksilla joitten arvo oli noin 10 eurua
- tuoreita kasviksia ja hejelmiä saa ympäri vuojen ja ne maistuuki jollekki
- ei tarvi käyttää julukisia kulukuneuvoja paitsi sillon ku mennee polliisiasemalle (eli keskimäärin kaks kertaa viikosa)
- saa nukkua pitkään eli yheksään joka aamu (tosin viikonloppunaki täytyy herätä siihen aikaan huomisesta ranskankurssista lähtien)
- turkkia tullee harijoteltua: puhun pelekästään turkkia sekä töisä että kotona (tosin en huomaa sen kyllä  kehittynneen yhtään)
- on aikaa kuntoilulle (tosin se laatu ja teho on eri asia)
- ei tarvi käyttää toppatakkia (paitsi joskus sisällä iltasin koska sisällä on yhtä kylymä ku ulukona)
- kämppäkaveri on rento ja sen kans ei tarvi riijellä vaikka ei ois tiskannukkaan aamulla tiskejään
- täälä on himoleipomoita ja ne on auki sunnuntaisinki
- täälä on suhtkot hyviä (turkkilaisia) konsertteja ussein ja ne ei oo jumalattoman kalliita
- tullee pimiä myöhemmin ku pohojois-euroopasa (tosin silti jumalattoman aikasin) ja aamulla on vielä valosaa ku herrää

Siinäpä ne tais ollakki, huonoja puolia tullee listattua liikaakin joten jätän ne tällä kertaa.