Hengisä Turkisa

Nyt oon Turkisa. Oli melekosta menua Istanbulisa. Ensinnäki matka Aasian puolelta kesti ihan v-n kauan ja tietenkään mun turkkilainen numero ei toiminu täälä. Sitte törmäsin sattumalta nargilekaveriin ja tämän kaveriin, mitäpä muuta voi oottaakaan 18 milijoonan ihimisen kaupungisa. Ne lähti tuomaan mun laukkua hostellille eikä tietenkään paikallisten kans ikinä löyvetty hostellia ennen ku yks nainen lähti meitä johattaan.

Poltettiin nargiletta Tophanesa 5 vuojen tauon jäläkeen. Pelekkiä miehiä istu sielä piiput höyryten ja nauratti ku nargilekaverit pelas tavlaa elekielellä ja saakelin nopiaa.

Eilen tapasin ruotsalaisen opiskelijakaverin ja käytiin syömäsä mantia, ah mikä nautinto. Käytiin myös Tömerin kattokerroksesa olevasa kahavilasa, sieltä oli mahtavat näkymät yli Istanbulin. Sitte tavattiin taas nargilekavereitten kans Beyazitin nargilepaikasa, turkkia ja englantia sekasin puhuttiin. Herranjumala että mun pää ei kestä ennään yhtään vesipiippua. Sieltä siirryttiin Taksimille ja yllättäen Ruotsisa ollu vaihtariki oli vaivautunut 2 tunnin bussimatkan päästä tulemaan, sekä toinen kaveri jota en ollu nähäny 5 vuoteen. Pelattiin sanapeliä turkiksi ja yllättävää kyllä meikäläisellä ei ollu enempää vaikeuksia sanojen keksimisesä ku turkkilaisilla vaikka alitajunta syöttiki vaan kaksimielisiä sanoja. Tilattiin viini toisensa jäläkeen ja olin aika hutikasa, muistaakseni tanssinki sielä yksin ja kaverit taputti. Tilasin kierroksenki kaikille, tilillä varmaan koiperhoset hilluu.

En muista hostellilletulua mutta selitin jotaki kajonneesta puhelimesta ja koko yön mietin että vittu onko mun pakko mennä sinne polliisilaitokselle tekemään rikosilimotusta että saa vakkuutuksesta rahat. No sitte mua tuli joku intialainen herättään jolle olin kuulemma sanonu että mun bussi (en ollu ees bussilla menosa) lähtee kello 12 joten minut pittää herättää aikasin. Se sano japanilaisen löytäneen mun puhelimen kengästään. Siinä sitte puolikännisä lähin kohti juna-asemaa, joku antalialainen kanto mun laukun alas ja ihimetteli (kuten kaikki turkkilaiset) mun kiinnostusta kieltä kohtaan.

Otin ratikan rantaan ja oli vitun hieno sää, varmasti yli 10 astetta ja aurinko paisto. Istuin ulukona koko laivamatkan rautatieasemalle ja sielä onnistuin juuri hyppäämään junnaan. Matka kesti 6 tuntia ja minä en kerenny ostaa ruokaa, se otti päähän mutta sitte sielä käviki koko ajan joku äijä korin kans kauppaamasa rinkeleitä, ayrania, teetä, pistaasimakkeisia..junamatka oli muutenki aivan loistava, sen ajan mitä en nukkunu kahtelin mahtavia maisemia. Tämä reitti onki kuulemma yks hienoimmista. Oli aivan ihana juua suolasta ayrania krapulaan, se toimii melekein yhtä hyvin ku Blue Lagoonisa kylypeminen.

Puhelin ei toiminu ja vitutti perillä, luulin että jouvun hostelliin menemään yöksi. Join sahlepin (=mannapuurojuoma) ja ostin puhelinkortin jolla jätin siskolle viestin mennä mun sähköpostiin ehtimään sen vuokranantajan numeron. Se lähettiki sen ja tyyppi tuli mut heti autolla hakkeen.

Tämä kaupunki on Helsingin kokonen "pikkukaupunki" ja ihan kivalta vaikuttaa vaikkei täälä sinänsä mittään spesiaaleja nähtävyyksiä ole ja Istanbuliin nähen muutenki aika lattana. Me asutaan Hamamikajun lähellä. Tyyppi vei mut äitinsä tykö syömään ja se oli myös joku kirjallisuuenopettaja, ylleensä ei kuulemma Erasmus-vaihtareitten kans puhuta turkkia. Kuulemma Turkisa sanotaan "turkkilaista saunaa" eli höyrysaunaa "suomalaiseksi saunaksi". Lost in translation? Täälä paikasa on kuulemma kuumien lähteitten veellä lämmitettäviä hammameja ihan täsä meijän kämpän vieresä.

Asunto on tosi jees, varmaan 200 neliöinen kakskerroksinen asunto kerrostalosa, kaks parveketta ja yks jumalattoman iso terassi on. Sain valita huoneen ja otin summanmutikasa isomman yläkerrasa, turkkilaiset miehet assuu viereisesä ja portugalilaiset tullee alakertaan. Sitte tullee vielä joku italialainen. Turkkilainen ei halua puhua vaihtareitten kans turkkia, no voin kai mää sille silti puhua vaikka kieltäytyiskin ite puhumasta. Kaks muuta ei kuulemma ees puhu englantia, süper. Tein vielä legendaarisetki eli kävin kunnon krapulapaskalla vessasa joka oli rikki ja sitte piti pienellä kannulla yrittää huuhtua paskoja alas.

Että vauhikas alaku tälle puolivuotiselle.