Joka ilta lamppu sammuu

Väsyttää ihan helekkaristi, kirijotin loppun kurdin kotitentin jonka deadline on huomena ja sitte pitäski alakaa vääntämään PM:ää (joka on muuten lyhenne sannoista Poistuva Mielenterveys!). Meillä oli luento kurdilaisesta kirijallisuuesta, meijän pitäs olla siis asiantuntijoita Lähi-Iän, Turkin, Keski-Aasian, Etelä-Aasian ja Intian, Iranin sekä Pohjois-Afrikan politiikasta, kulttuurista, kielistä, uskonnoista, kirijallisuuvesta, historiasta, sosiaalisista rakenteista sekä tallousasioista, ku jokkaista aihetta käsitellään ehkä noin yhen luennon verran. Ja joka luennolla on eri luennoihtija eri yliopistosta joka ihimettellee miten tyhymiä me ollaan ku ei tiijetä mikä on kurdilaisten kansalliseepos (Mem u Zin) tai mikä on jonku intialaisen osavaltion pääkaupunki. Olen taas tänä vuonnaki lyhärifestareilla töisä vaikka viime vuonna vannoin että sitä en tee. Ja samalla viikolla vielä on koeviikkoja PM:n loppuunsaattaminen, sekä Suomeen meno siskon väikkäritupareihin (lue: ryyppäjäisiin). En malta oottaa marraskuuta niin että nämä kurssit loppuu (ja uuet alakaa). Muuten täsä ei oo kerenny harrastaa mittään ku vappaa-aikaahan ei opiskelijalla erikseen ole. Kävin sentään spinningisä tarkastamasa ohojaajan pullottavat pöksyt, kumma ku sinne salille ei kerkiä vaikka sitte netisä kerkiäis lojumaan niin tuhannesti. Ja iltaseittemän jäläkeen ku tullee pimiä ei ennää jaksais tehä mittään tai ainakaan lähtiä ulos satteeseen...