Ilimanaikonen ploki ikkuisen opiskelijan arkipäivästä. Kirijottaja muuttelee Ruotsin, Ranskan ja Turkin välillä ja elevyttellee täsä plokisa äijinmurrettaan. Punasta lankaa on turha ehtiä, mutta rivien välisä voi pohtia voiko (pohojanmaan) murretta ylipäätänsä käyttää vakavastiotettavisa yhteyksisä.
perjantai 28. lokakuuta 2011
Nyt lähen kohti systerin väitösjuhulia osa 2. Koolla sama poppoo ku vanahoina aikoina, eli kovvaa menua luvasa. Matkan alotan kahen intialaisen gurun kans. Tällä viikolla on ollu noin 1 tunti vappaa-aikaa lyhärifestareitten, töitten ja opintojen ohesa joten rajumman luokan tuulettuminen on tarpeeseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti