Kettu juoksi yli jään

Oon vieläki sitä mieltä että kaikki asiakaspalavelutyö on enemmän tai vähemmän prostituutiota. Sitä pittää palavella asiakkaan tarpeita ja tehä asioita joita ei kiinnosta oikiasti tehä rahan takia. Ja paskan rahan takia vieläpä. Ja täytyy pittää jottain helekkarin palaveluasennetta päällä eikä saa oikiasti sanua ihimisille mitä niistä ajattelee koska muuten on oma ja yrityksen (=sutenöörin) tallous uhattuna. Kyllä mulla palaveluasennetta riittää, joo.

Heräsin klo puoli nelijä kolomen tunnin unien jäläkeen. Oon ollu nelijä viikonloppua töisä ja nyt taas täksi yöksi meen kuulemaan kännisten puheluja. Se työ on niin aivotonta ettei mittään rajjaa. Ilimeisesti en nyt saanu sitä hotellityötä täältä lähempää, eikä työnantajaa kiinnostanu ees viestittää että kiitos mutta ei kiitos. Hermot mennee täsä pendlaamisesa ja yötöisä, ei vittu se ole ihimisen hommaa valavua koko vitun yö ja sitte seuraavana päivänä vaihtaa vuorokausirytmi taas päälaelleen ja mennä luennolle sammaan aikaan ku eellisenä päivänä on menny nukkumaan.

Oli viimenen kuorokerta eilen, hyvä että jaksoin sinnekään herätä työyön jäläkeen. Tanssittiin kuusen ympärillä ringdanssia ja ruohtalaiset perinteet osottautuvat taas erittäin omituisiksi. Vaikka Suomen ja Ruotsin välillä ei ehkä kulttuurishokkia aiheuttavia eroja oiskaan niin kyllä se pikkusen kulumakarvat pistää koholle ku joulupöyväsä syyvään lihapullia ja akvaviitin ryypiskely kuuluu ihan sivistyneesti asiaan. Ja lahajapaketteihin pittää kirijottaa joku helekkarin loru ja sitte hypellä ympäri ja kohti kuusta ja laula jottain ihime lauluja ketusta joka ylittää jäätä.

Pojat teki myös Uppsalan tuomikirkko-piparkakkutalon, tosin sitte tiettyjen aineitten vaikutuksen johosta koristelusta tuli aika psykedeelinen, oli kirkon seinää pitkin juoksevaa koiraa ja porsasta ahisteleva pullaisäntä. Eivätkä ne sahramipullat kyllä ole minusta sen parempia ku tavallisetkaan, että turhaan sitä sijottaa siihen mausteeseen ainakaan leipomapuolen tähen.

Keilat vaan seisoo

Kävin keilaamasa vaikka inhuan kaikkia pallopelejä. Kuoron kansa oli pelivuoro ja maksoki vielä 200kr/henki. Olin tietenki ihan paska vaikka jotku muut oli jopa pikkusen paskempiakin. Pallo vaan vyöry jompaankumpaan railoon ja kaikki pallot oli liian painavia tai kevvyitä. Vituttaa semmoset pelit joisa voi vaan hävitä. Ja kalijanmyyjäki oli hävinny johonki, ja kalija makso 50kr/pullo. Sitte mentiin intialaiseen ravintollaan joka oli jo virallisesti sulukenu mutta sieläki sain semmosen 0,66 litrasen kalijan.

Viikonlopun teen taas yötöitä. Kyllä vituttaa ku ei koskaan voi mittään muuta tehä. Hain toista työpaikkaa ja kävin työhaastattelusaki, se on hotellityötä joka ois vaan 5 min pääsä täältä. Kyllä se tuntikausien pendlaaminen on niin perseestä ja maksaa keskimäärin 140kruunua/päivä, aivan järjetöntä!! Ja kaikki aika menee. Ja hermot ennenkaikkea.

Turkkilainen kaveri lähettää ihan helevetisti kuvia itestään. Ja viime aikoina semmosia kuvia joisa se poseeraa "seksikkään näkösenä". Alakaa jo pistään mietityttään onko sillä jottain kuvitelmia vai haluaako se ihan noin vain ylleisesti ihimisten hokevan sille että joo olet hyvännäkönen. Voi herranjumala sentään. Ei mulla ole itestänikään niin monta kuvvaa olemasa ku mitä se on jo lähettäny. Ihan niinku vainoharhasen mustasukkasella Juustolla ei ois jo tarpeeksi valituksen aihetta. Viimeksi tuli vuorokauen mökötys ku chattasin entisen poikakaverini kansa. Nyt se käy jossain terapiasa mutta vähä eppäilen että voiko tuommosta selekärangasa asuvaa vainoharhasuutta parantaa. En ole koskaan ymmärtänyt mustasukkasuutta, mitä sitte vaikka nussiski toisten kans. Ja kyse ei ole ejes nussimisesta vaan tosiaan esimerkiksi puhelimesa puhumisesta, toisen jutuille nauramisesta, mesesä chattaamisesta. Argh. Vituttaa vaikiat ihimiset. Ja tyhymät myös. Maailmasa ei ole muuta ku tyhymiä ja/tai vaikeita ihimisiä.

Onneksi viikko lähenee

Olin yötöisä ja ihan helevettiähän se oli. 10 tunnin yötyöputken jäläkeen on olo niinku olis erittäin vahavassa ja epämiellyttäväsä humalasa. Heräsin sitte klo 19.30 illalla. Herra Juusto oli jäänyt Tukholmaan ku ei jaksanut tulla mukkaan aamulla. Ja vielä hetki sitten soitteli kännisä Tukholmasta kun ei älynny lähtiisä tarkistaa mihin aikaan Uppsalaan tullee junia yöllä - no eihän niitä tule! Juuston kaveritki soitteli minulle että olenko raivoissani, no anteeksi vaan jos satun soittamaan ja kysymään misä tyyppi on ku piti tulla jo 14 tuntia aikasemmin eikä mittään ole kuulunut. Kyllä tää liikenne on täälä ihan perseestä, ylihinnoteltua ja mihinkään ei silti pääse.

Tukholmasa pendlaaminen ja yötyö vie energiat niin ettei jaksa opiskella vaikka juuri opiskeluja rahottaaksenihan minä töitä olen hakenut. Apsurditeetin huipentuma. Miksen voinut opiskella jotaki hyövyllistä josta maksettaski jotakin, sitten joutuu koko elämänsä olemaan näisä paskavittupuhelinhommisa. Viikonloppuyönä lompakkonsa ja puhelimensa hukanneitten puhelut on kyllä sitä luokkaa että en ehkä halua koko elämääni sitä hommaa tehä. Ja turkin kielen opiskelun hyövyt on varmaan samat ku genusvetenskapin opiskelustakin, ku ei sitä kieltä kuitenkaan sujuvasti opi. Ja Juusto ei halua muuttaa Turkkiin, joten siitä syntyy taas uusi konflikti. Ensi kesänä minä haluan kuitenkin sinne lähtiä, ja sitten näkkee mitä tapahtuu. Miksi pittää aina olla ihimisiä joitten valintojen takia pittää ite luopua omistaan? Ja jos he luopuvat omistaan minun valintojeni takia niin lopputulos on yhtä huono.

Kävin kahtomasa Inglorious Basterds-leffan joka oli ihan jees mutta ei nyt Tarantinon paras leffa, vaikka väkivalta vanahalla ouvolla tavalla naurattikin. Jopa väkivaltaleffoja ylleensä karttava siskonikin tykkäs elokuvasta. Huomenna on sitte 4 tuntia kuoroharkkoja, siinä oli seki viikonloppu.

Jos jumalalla ois kuukautiset

Hm, naamakirijaan on tullu ryhymä 'Oulun murteen ymmärtämisopas", hupasa..

Alotin täsä työt Tukholmasa ja homma on varmasti pitkävetteistä varsinki ku teen vaan yövuoroja. Sanoin heti alakuunsa että en jaksa tehä 75% töitä täyspäivästen opintojen ohella joten nyt mulla on vain kaks yötä viikosa (tosin toinen niistä on aina viikonloppuna!). Tullee unirytmi menemään taas hulluuven puolelle ku välillä käy nukkumaan aamukymmeneltä ja välillä pitäs olla siihen aikaan jo luennolla.

Matkakaveri ei oo antanu kuulua matkasuunnitelmistaan ja ajattelin nyt kuitenki varata palluulennon Moskovasta huomena. Sinne pääsy onki sitte eri asia. Nyt pitäs löytää joitain ystävällisiä venäläisiä jotka antaa kämpätä niitten nurkisa pari yötä, ja hankkia viisumi. Matkat Suomeen on jo varattu ja pelekkä laivamatka maksaa yhtä palijo ku Moskova-Riika-Tukholma -lento.

Maha oli kipiä tännään ja vitutti. Pitänee taas marmattaa asiasta ku meen lääkäriin perjantaina poistamaan syöpäkasvakkeita ropasta. Vaikka auttaapa tuo marmatus, lääkäreillä ku tuntuu olevan asenne että jos kyse on "akkojen vaivoista" niin siitä saavat kärsiä, onpahan se niin luonnollinen asia että akat jotka kehtaavat marmattaa synnytyskivvuistaan ovat tyhymiä ku eivät ymmärrä että se on luonnollinen asia ja onhan se herrajumalaki pippeleineen määränyt naisen aina ja ikkuisesti kärsimään perisynnistään (anteeksi vaan mutta luen justiin uskontokurssia ja on pikkuhilijaa alakanu kyrsimään se pieni sivuseikka että kaikki jumalat ja niiten sanansaattajat aina sattuvat olemaan miehiä joilla ei oo muuta tekemistä ku saarnata jonku vitun puun alla ja pohtia jumalaisen synnittömän ja virheettömän päänsä sisällä asioita kuten a) miten välttää uuestisyntyminen tai b) miten saaha ikkuinen elämä. Jos heillä ois ollu ongelmia kuten c) millä helekkarilla päästä erroon vittumaisista menkkakivvuista niin ois jääny a:n ja b:n mietintä vähä vähemmällä ja maailima ois muutamaaki uskontua parempi paikka.).

Kuolemaa niin että turruttaa

Kävin kahtomasa oikein kauhian Halloween-leffan. Kysseesä oli tositapahtummiin perustuva iranilainen elokuva Soraya M ja oli kauhiampi ku yksikään kauhuelokuva, ehkä juuri siksi että se on totta ja nykypäivää ihku-ihanasa Sharia-valtiosa. Siis mies haluaa päästä naisesta erroon, keksii että tämä on ollu uskoton ja hänet tuomitaan kahen tojistajan löyvyttyä kivityskuolemaan. Ja siis jos mies syyttää naista niin naisen pittää tojistaa että on syytön, mutta jos nainen syyttää miestä niin naisen pittää tojistaa että mies on syyllinen, mutten pijetään naisen sannaa valehteluna. Jep jep kuinka kätevää. No toisaalta pittäähän tääläki miehen tojistaa että on syytön jos nainen syyttää häntä vastaan raiskauksesta, mutta ei siitä nyt sitten kivitystä tule kummallekkaan. Hyvä että täälä toisin kuin Iranisa edes tunnustettaan rikos raiskaus! Niin erilaista voi olla näkemys oikiasta ja väärästä..

Kivityskohtaus oli niin pitkä että en pystyny sitä kahtomaan kokonaan, vaikka tuskinpa se leffa kehenkään ois vaikuttanu jos ne kuolis Hollywood-tyylisesti iliman naarmuakkaan ja lausus vielä loppuunmietityt jäähyväissanat ennen ku siirtys autuaimmille laitumille.

Ja sitte ku tullee kottiin niin telekkaristahan ei mittään muuta koskaan tulekaan ku tappamista ja väkivaltaa. Seksi on kiellettyä mutta tappaminen on ihan jees. Siirrynki nyt kahtomaan laittomasti lajattua pornua kotikonneelta käsin.

Pitkävetteinen pyhhäinpäivän viikonloppu

Jouvun vahtimaan siskon koiraa ku itellä ei parempaa tekemistä tänä viikonloppuna ole. Ostin koiralle luun ja itelle karkkia. Kummatki ahami oman herkkunsa ennätysajasa. Juusto lähti kotikaupunkiinsa enkä tiiä koska sieltä pallaa vai pallaako. Täytyy kyllä sanua että kyllä nämä viikonloput yksin on tylsyyen huipentuma, ku nettiki on niin hias ettei saa elokuvia lajattua. Pimiäki tullee niin aikasin että tuntuu kello kuus jo että on yö. Eikö täälä oo viikonloppuna oikiasti muuta tekemistä ku mennä ryyppäämään?

Onko erua?

Poimin yhestä toisesta blogista tämmösen jutun josa verrataan Suomia ja nykystä kotimaata muutamasa asiasa:


Posti: Ensinnäkkään postitoimistoja täälä ei oo ennään missään, mutta postimerkkejä saa onneksi joka kioskista ja keltaset postilaatikot tunnistaa tollompiki suomalainen. Osotteenmuutosta ei tarvi tehä erikseen postille vaan sen ku ilimottaa vaan verotoimistoon niin tieto mennee perille.

Asunnot: Mittään järkyttäväsä kunnosa olevia asuntoja ei saa varmaan pittääkään ja talot on rakennettu ijyllisesti samannäkösiksi mutta sopivasti eri värisiksi niinku suoraan jostain lastenohojelmasta. Palijo on samannäkösiä laatikoita, hyvä ku oman talon löytää niitten välistä. Melekolailla samanlaisia ovat asunnot sisältä ku Suomesa, tosin täälä on enemmän tosi vanahojaki taloja jokka on tietenki hyvin entisöity. Opiskelijasoluja ei oo vaan korridorit, joisa assuu 4-20 opiskelijaa, joilla on yhteinen keittiö mutta omat huoneet ja wc-suihkut. Toimii mielestäni paremmin ku Suomesa, tosin uusille opiskelijoille ei oo asuntotakkuuta ja muutenki vuokra-asunnon saanti hankalaa.

Liikenne: Ehkä melekonen ääripää, autot pysähtyy automaattisesti suojatien kohalla jos siinä on jalankulukijoita menosa. Taajamasa ajetaan hilijaa, pyöräilijöille on rakennettu omat tiet ja jalankulukuväylä on vieläpä merkattu erikseen. Porukka ei ylleensä ylitä katua jos punanen valo pallaa. Monet kuitenki ajjaa autolla ja vielä yksin, Tukholman Hornstull on pahiten saastuneimipa alueita Euroopasa vaikka kalliilla kaupunkitulleilla ja muilla on asiaa turhaan yritetty ratkasta. Julukinen liikenne on järettömän kallista, junamatkustus aivan mielettömän kallista, ja bussit ei oo niin ajasa ku Suomesa. Junasa on liikaa ihimisiä ja voi joutua seisomaan koko matkan vaikka onki maksanu 10 eurua puolen tunnin matkasta.

Jätteet: Biojätekierrätys ei oo pakollista vaan taloyhtiökohtasta, muuten kyllä löytyy kierrätyspaikka kaiken maailiman materiaaleille. Roskapaikkoja löytyy vaikka keskeltä mehtää jos haluaa koiransa kakan sinne nakata, ja kyllähän ruotsalaiset haluaa.

Ihmiset: Trevligiä, mysigiä ja gulligia. Ainaki pinnalta. Ilosesti hymmyillen tervehittään mutta syvempiä tuttavuuksia on vaikia tehä. Tasa-arvua ylistettään ja jos on pikkunenki purna niin pittää heti asiasta yhteisesti keskustella. Toisaalta suomalainen suorapuhheisuus voi järkyttää ja suomalaista voijaanki pittää töykiänä tai junttina. En sitte tiiä miten se toimii käytännösä, kyllä tääläki alkoholismia ja masennusta ja ihtemurhia on. Maahanmuuttajia on palijo, joka toinen puhhuu ruotsia murtaen jollain ihime kielellä tai murteella. Tytöt on ku revitty H&M:n mainoskyltistä ja pojat uskaltaa olla feminiinisempiä ja tyylikkäämpiä ku Suomesa.

Tuoksut: Kanelbulle ja amerikkalaisen ketjun ruoat haisee keskustasa. Paikat on ylleensä meleko siistejä ja pesty allergiaystävällisillä aineilla. Tupakka ei haise juuri missään, ihimiset käyttää enemmän nuuskaa. Haisee siltä miltä pittääki eli ei miltään.
Pubit ja ravintolat: Pubit mennee kiinni aivan älyttömän aikasin, viikonloppunaki ylleensä yheltä. Täälä opiskelijat käy paljo osakunnilla, joilla on halavemmat pubit ja työntekijätki on opiskelijoita. Opiskelijaravintoloita ei oo samasa mielesä ku Suomesa, esimerkiksi meijän laitoksella on yks ravintola josa on yhtä kallista ruokaa ku tavallisesa ravintolasa. Joillaki osakunnilla voi saaha lounasta ja viikonloppuna brunssia. Etnisiä ravintoloita on paljo, onhan täälä paljo maahanmuuttajiaki.

Summa summarum: Ruotsi on tasapainonen, järjestelmällinen paikka. Ihimiset voi olla vähä niinku liian kuumasa paistettu kakku, hyvin ruskettunu päällepäin mutta sisältä raaka. Varmaan mikkään maa ei ole niin lähellä Suomia ku Ruotsi, täälä vaan tuntuu että monet asiat toimii paremmin mutta maanlähenen rehellisyys on vähemmällä.

Rakkaus on pesti hulluuteen

Huh huh mikä kauhuviikonloppu taas. Siskolla oli billet ja mentiin sinne Juuston kans. Ilta meni mukavasti, tuli kyllä vähä liikaa juopoteltua taas juomapeliä pelatesa. Puolalainen tyyppi muutti kaikki säännöt "tytöt strippaa"-tyylisiksi ja siinä me sitten kolomestaan ketkuteltiin bannaanien ja jalakalampun kans. Josaki vaiheesa siinä lenteli vaatteita pois ja meikäläinen kyllästy siihen että puolalainen ei ite suostunu pellaamaan sääntöjen mukkaan ja että meijän piti stripata koko ajan, ja riisuin kaikki vaatteet ilikosilleen. Siinä vaiheesa Juustolla oli päällä vain aluhousut ja meijän vaatteet oli muutenkin vaihtunut keskenään, ja se konttaili parvekkeella jonne se oli suljettu. Siskon työkaveri tuli vessasta ja ihimetteli ku yks konttaa parvekkeella, yks seisoo ilikosillaan ja yks puolipukkeisa kuorimaton banaani suusa.

Sitte alettiin vettään viinaa tosissaan ja Juusto kulautti kokonaisen kukkavaasillisen viiniä. Josaki vaiheesa muut lähti kottiin ja Juusto muuttu yhtäkkiä alakuloseksi, itki siskon sylisä että ku kaikki vihhaa häntä ja uikutti taas minun ex-poikaystävästä. Sannoin vaan että älä jaksa taas tuota, ja se näytteli keskaria ja sitte vetäs mua turpaan. Siinä vaiheesa hänet ajettiin ulos, vaikka ensin ei suostunut lähtemään ja kielsi lyöneensä mua, vaikka kaikki läsnäolijat oli nähäneet asian omin silimin. Sitten sisko soitti polliisille ja sano että täälä on väkivaltanen tyyppi joka ei suostu lähteen. Ne sanovat että kahen tunnin päästä sinne voi tulla joku. Joopa joo, kahesa tunnisahan ei ehi muuta ku tappaa muutaman ihimisen. No lähti se siitä kuitenki mutta soitteli varmaan tunnin allaalta ovisummerista että päästäkää sisälle. Ja sitte soitettiin uuestaan polliisille että kyllä se nyt lähti, ja ne sanovat että pittää kuitenki joku lähettää, mutta ei tänne koskaan sitte kuitenkaan tullu kettään!

Tännään oli niin tolokuton krapula että oksensin vielä iltapäivällä nelijältäki. Illalla kykenin lähteen käymään kotona ja hain vaatteita ja sannoin Juustolle että en halua ennään jatkaa kun hän on niin väkivaltanen ja mustasukkanen eikä näytä muuttavan tapojaan. Ja siitä seuras tietenki katumusta, anteeksipyytelyä, vannomista siitä että hän muuttuu ja hakkee apua..bla bla..ja ettei rakkaus ole järkiasia. Joopa joo. Pakkasin laukkuni ja tulin takasin tänne. En tiiä lähteekö Juusto sitten kaupungista pois vai miten täsä käy, ku ollaan maksettu koko vuojen vuokra etukätteen, mutta minun nimiä ei oo ees sopimuksesa! Pahimmasa tappauksesa mun pittää maksaa takasin puolet summasta Juustolle tai jouvun hommaan uuen kämpän enkä saa eellisestä rahoja takaisin. Jee jee.

Kusella feministisesti

Eilen tuli islantilaisia vieraita tänne, tosin ehittiin nähä vaan kolome tuntia. Tyypit ei oo muuttuneet juurikaan, paitti että ex-pomolta oli rastat lähteneet. Joittenki ihimisten kans tullee vaan toimeen vaikka ei ois nähänykkään pitkään aikaan, ja toisten kansa pittää riiellä vähän väliä vaikka näkiski ussein (tai ehtä justiin siksi?) Juusto ku taas oli oikein kriittinen lyhärifestareilla näytettävviin feministisiin pornopätkiin ja kiihtynyt että siihen on annettu rahotusta, tekijät ku mainosti olevansa ei-kapitalistisia. Ja että kaikki porno kuulemma on jo tehty, ettei kertakaikkiaan mittään uutta voija tehä, ku on olemasa jo pornua ite tuottavia naispornotähtiäki (ja sekö takkaa että pornosta tullee feminististä?) Vaikia on määritellä mitä on feministinen porno, mutta enpä oo semmosta juuri koskaan nähäny, kiven takana on hyvän pornon löytäminen kaikkien niitteen kauheitten "First time anal blond hot bitch lastit naamalle"-vilimien jäläkeen.

Kaveri oli myös käymäsä viikonloppuna ja oli lystin pukannu. Ei päästykään sci-fi gasqueen ku se oli peruttu, minä ku ehin jo hankkia täyelliset Frank´n´furter-vaatteet sitä varten, vaan mentiin sitte kingeilemään ihan vaan nationeille. Juusto ehti taas valittaa että en näytä tarpeeksi mieheltä, no vittu ei kyse olekaan naamioitumisesta vaan genderfuckista. Täälä Ruotsisa ku naiset ylleensä näyttää ihan H&M:ltä, tosin kyllä toisaalta miehekki uskaltaa olla tyylikkäitä ja laitetumpia ku aavan lammen toisella puolella näin ylleistäen ja kärjistäen. Meikäläisellä oli amisviikset ja ruutpaita, ja pitkä tukka näytti ihan ysäriltä. Kyllä nauratti ku kävin vessasa ja kahtoin itteäni peilistä, varsinki ku oltiin just naureskeltu että mitä jos mennee miesten vessan koppiin istumaan ja riisuu housut joihin piilotettu sukkarulla tipahtaa pois ja kierii oven ali essiin. No tätä ei päässy tapahtummaan ku melekein kaikilla nationeilla on unisex-vessat. Millähän perusteella muuten naisille ja miehille on eri vessat, kärjistyykö vessasa vastakkaiseen sukupuoleen kohistuva halu niin että mennee ja raiskaa kaikki jokka sielä on kusella? Ja miksei voija tehä ihan vaan vessakoppeja, onko se niin välttämätöntä olla niitä ällöttäviä kusilaareja sielä miestenvessasa niin että voi tarkastaa viereisen kuseksijan varustuksen?

Sain työpaikan, jos nyt nuin positiivista verpiä voi asiasta käyttää. Ens viikolla alakaa koulutus ja turkin tenttiki jäänee välliin. Sittepä sen näkkee onko homma aivan hirviää ja miten palijo mulla on mahollisuus tehä sitä.

Vieraita on tällä viikolla käymäsä, Suomesta tuli yks siskon kaveri joka on kerenny jo opiskella lääkäriksi siinä välisä ku viimeksi nähtiin. Että yliopisto-opiskelu voiki olla erilaista eri tiejekunnisa, humanistithan saa Suomesa opiskella ihan mitä kursseja haluavat, siitä tojistaa 300 opintopistettä ja melekonen kasa hippanpippa-kursseja meikäläisen opinto-otteesa. Ja lääkäriksi valamistuuki tojennäkösesti ennemmin ku filosofian maisteriksi.

Semmoseksi nyt kuitenki onnistu valamistummaan yks kaveri joka on tulosa myös käymään tällä viikolla. Ja samantien myös ekspomoni kihilattu aiko tulla tämän ekspomoni kansa käymään (sama pomo seikkali toisesa plokisani nimellä "Kulli"). Islantilainen rastapää ja ja punkkari, ovat kyllä persoonallisia tyyppejä.

Eipäs mittään ekstremetoimintaa heijän kanssaan kuitenkaan harrastettu, yritettiin kyllä houkutella niitä ulos viikonloppuna mutta jämähettiin kahtomaan tänne jalakapallua (!!) ja Rocky Horror Picture Showta virvokkeita nautittuamme. Psykologikaveri luuli että se on joku verinen kauhuleffa ja peitteli naamaa käsillään. Me onnistuttiin maalaamaan kuvasa essiintyvä teos, joka tosin on ilimeisesti vielä keskeneränen, mutta tuskinpa se siitä huonommaksi ennää mennee vaikka vähä sitä esittelenki täsä.

Ekimin yedisi

Uskontokurssi on käynnisä ja tällä hetkellä käyvään läpi islamia. Täytyy sanua että tullee negatiivisempi mielikuva ko. uskonnosta, aikasemmin oon aatellu että se on sammanlaista tulukinnanvarasta hommaa ku ristillinen ropakanda mutta islam on vielä ehottomampi ja yhteisöllisempi, yksilöillä ei tulukinnanvarraa ole eikä uskonnollisia näkemyksiä voi muokata yhteiskunnan muuttuesa. Tai ehkä tämä on vaan pohojoismainen ilimiö, että halutaan kaivaa essiin lauseita raamatusta jokka ennen on ohitettu ja nähä aikasemmin kirijaimellisesti tulukitut sympolisina.

Tosiasiasahan (onneksi??) usseimmat "ristityisä" ja "muslimimaisa" asuvat ei välitä päivittäisesä elämässään hölökäsen pölläystä uskonnosta, se tullee essiin vaan sitte niisä traditioisa kuten joulu ja ramadani. Mutta ku niitä fundamentalisteja on vaan niin palijo ja jotenki se on se porukka joka saa aivopestyä ihimisiä joukkoihinsa. Islami ku on noppeiten kasvava uskonto joten se ei oo ennää ihan sama mitä mieltä ääri-islamistit on. Ihan pitkälle teollistuneisa maisaki yhä valitaan polliittiseen valtaan jottain hulluja uskovaisia jokka käyttää satukirijan lauseita argumentoijesaan jottain päätöksiä vastaan taikka puolesta.

Turkin kurssi etenee aika nopiasti ja alakaa jopa tulla essiin asioita jokka on minulle uusia. Vaikeinta on ehkä kielioppisäännöt joita pittää aina yliopistotason kieliopinnoisa opetella ja jokka pittää pystyä selittämmään tentisä. Puhumisen opettelu on vähällä, varsinki ku toinen keskustelutunneista otettiin nyt pois. Ruotsia, ruotsia ja vielä kerran ruotsia puhutaan kotona ja yliopistolla. Ens kesänä pitäs päästä töihin Turkkiin, mutta mitäs hommia sielä voi tehä ku ei oikein matkaoppaan hommatkaan kiinnosta..ja kuumahan sielä on sitte (vaikia kuvitella ku täälä tullee lunta ihan justiin lämpötilasta päätellen).

Hullu työtä tekevi

Käväsin työhaastattelusa Tukholmasa eilen. Matka kestää reippaat 40 minnuuttia eli käytännösä tunnin pyöräilyn ja t-banan kans. Tojennäkösesti saan paikan, tosin homma on vaan osa-aikasta. Enpä tiiä onko vaivan väärtti pendlata sinne asti ku tuo junnailu on niin helekkarin kallista, mutta mitäpä vaihtoehtoja täsä on?



Juusto ei ollu mitenkään kannustava työpaikasta vaan alako taas väheksyä hommaa ja että miksen hae parempaa hommaa lähempää?

Mitä hommaa? Määhän oon hakenut töitä jo kuukauen eikä täällä mittään ole, ku kaikki opiskelijat hakkee osa-aikatöitä?

Tämä tyyppi vaan ehottaa mulle kaikkia hommia joista mulla ei oo kokemusta ja joihin mulla ei oo koulutusta kuten esim. tekninen pomo 5 vuoden kokemuksella, sillä ei oo minkäänlaista suhteellisuujentajua. Ja ite ku ehotin ko. lähes valamiille tietokoneinsinöörille hakia ohojelmointihommia (josta sillä on ainaki 2 vuojen kokemus) niin se ei ees hakenu koska suosituksena oli että hakijalla ois tutkinto. Voi Jösses.

Sannoin ettei tällä koulutuksella vaan voi hakia mittään järkevää. Ja sitte se kysy että miksi oot hommannu tämmösen koulutuksen? Nii-in? Miks se on niin tyypillistä naisille opiskella sitä mikä kiinnostaa ja miehille sitä mistä saa töitä ja rahhaa, näin se vaan mennee, eikä tuu ikkään muuttumaan. Suuntautuminenhan pittää valita jo lukiosa, ja tietenki kaikki tytöt mennee lukkeen kieliä ja psykologiaa ku kaverikki mennee, eikä kukkaan kannusta matemaattisille alloille. Eihä se ollu ees vaihtoehto! Matikkaa lukkee vaan jokku tylsimykset, ja tietokonekurssille mennee vaan vappaaehtosesti nörtit (= pojat). Kumma että sain silti parempia numeroita matikasa ku kielisä, vaikka mulle ejelleen toitotettaan kuinka "lahajakas" oon kielisä. Joka oppii kieliä niin pystyy kyllä oppimaan matikkaaki.

Vappaa-ajalla pojat pellaa tietokonneella ja tytöt mennee johonki tanssikerhoon tai laulaa kuorosa. Ja sitte aikusena pittää vaan ihimetellä että "tietokone sano sopimuksen irti, meikäläinen ja tietokonneet ei kyllä sovi yhteen". Ja sitte pittää hankkia mies talloon joka ossaa asenta sen virusohojelman, seku on niin miehistä ja vaativaa hommaa ja ejellyttä lihaksia ja valtavaa määrää testosteronia.

Slutet av veckan ohojelmasa hunden skitsnack och sedan Gasquet, som jag köpte "halavat" marknaden juhulavaatteet loppor, men i slutändan smink och tillbehör köps asusteijen människor ledde inte ollukkaan så halapa ..

Siis näin hyvin toimii googlen käännösohojelma, ehkä murre toimii jonkulaisena "salakielenä" tämmösiä vehkeitä vastaan niin että kieltä ossaamattomat ei pääsekkään samallalailla tekstiin käsiksi.

Flunssa iski päälle, sitä seuraavaa sikainfluenssaa ootellesa. Kyllä muistuu taas mieleen ne loputtomat talavet ku räkä valuen pitkin poskia piti herätä aamulla, puulämmitteinen asunto oli jäätyny ja ulukona oli vielä pimiää ku yöllä. Ja veri lensi nokasta millon misäki siksi että oli niin tuhottoman kylymä ja ilima kuivempaa ku lestaadiolaisten nypläysiltamat. Täsä ne takkaumat alakaaki vähitellen muuttumaan tojeksi ku "norrlantilainen" talavi lähenee (tai syksy lähenee kuten paikallisesa lehesä asia ilimastiin, minusta se on jo lähenny vähintään kuukausi sitte tänne).

Nyt näyttääki että turkin meijän turkin kurssi on liika heleppo. Siis ossaan jo kaikki jutut joita täsä syksyn aikana tullaan opiskelemaan, joten vähä turhauttava homma se on. Kuulin että kaks meijän ryhymästä pääsee ens kesänä johonki kielikurssille Turkkiin ilimaseksi, tosin jos se valitaan parhaan kielitaijon perusteella niin tietenki ne pari puoliturkkilaista pääsee sinne, ja jos taas homma arvotaan niin arpaonniahan meikäläisellä ei oo.

Töitä en tietenkään oo saanu, en ole vihtiny kaikenmaailiman puhelinmyyntihommia hakiakaan, vaikka kohta varmaan jouvun. Eli siis tekemisenpuute uhkaa taas iskiä, liikaa rahaa ei oo niin että vois esimerkiksi mennä matkustelemaan tai rajattomasti harrastaa maksullista kulttuuria. En oo oikeen uskaltanu hakia töitä Tukholmastakaan, ku sielä pendlaaminen tuntus tosi hankalalta hommalta eikä varmaan ois ees rahan väärti.

Olen alakanu käymään kuorosa, mutta sielä on jotenki vähä nössyä porukkaa. Mikä siinä onki että vaan tietynlaiset tyypit mennee lukkeen tiettyja aineita ja harrastaan tiettyjä asioita? Haluaisin olla mukana teatteri- ja vasemmistolaisporukoisa ihan vaan siksi että tietää jo etukätteen että sielä on mukavia tyyppejä, mutta ku ei se teatterin eikä politiikan teko itesään meikäläistä kiinnosta. Pitäs varmaan ite perustaa joku lauluryhymä johon sais tulla vaan kiinnostavia ihimisiä. Vaikka sitte on kyllä se vaara että joutusin lopulta potkasemmaan ihteni ryhymästä pois.

Loppuviikon ohojelmasa koiran kusetusta ja sitten gasque, jota varten ostin "halavat" juhulavaatteet kirpputorilta, mutta loppujen lopuksi lisävarusteeksi hankittujen meikkien ja asusteijen kansa ei lopputulos ollukkaan niin halapa..

Svedulandiasa. Kielioppikurssi on alakanut jo loppunut ja se oli pelekkää kertausta. Muutto oli ihan helevettiä kuten aina, siitä en jaksa sen enempää mainita. Huomena meen kumppaniksi aborttitapahtumaan. Jee jee. Turkin kurssi alakaa huomena, mutta vaikuttaa siltä että kielikurssi on aika lailla kertausta ja meikäläiselle vanahaa kauraa.

Vaaseilla ja tekokukilla koristetusa kämpäsä on myös telekkari ja sieltä tullee kaikkia paskaa kuten tämä "sinkkuäiti ehtii miestä" -ohojelma johon nyt juutui. Syksynen ilima ja vettä sattaa, pimiä tullee aikasin ja lähtee myöhään.

Muista tämä ku opiskelu vituttaa

Työelämä on ihan täyttä paskaa. Työsäkäynti on yhtä helevettiä ja työpaikka on semmonen tila josa laki ajankulun hijastumisesta totteutuu. Jokkainen minnuutti töisä vastaa viikkua normaalielämäsä. Vaikka siitä saaki rahhaa niin työ ajjaa satavarmasti niin loppuun ettei niistä rahhoista ehi nauttia vähäsellä vappaa-ajallaan ollenkaan. Henkistä ja fyysistä ekstriimiä tavottelevat gurut: menkää töihin!

Travellaaja aurinkomatkaa

Kävin lomalla Espaniasa. Kuumaa sielä oli ja nättejä paikkoja, unohin välillä oonko Italiasa, Ranskasa vaiko jossain muualla. Matkat varasin varttitunnin harkinnan jäläkeen, mikä siinä muka on niin vaikiaa lähtiä ulukomaille. On tullu matkustettua nyt viime aikoina niin palijo että alakaa jo turruttaa eikä ennää saa mittään kulttuurishokkeja siitä että porukka puhhuu vierasta kieltä tai että ravintolasa syyän erilailla. Ite asiasa koko ajanhan täälä ollaan "ulukomailla" ja tajuan varmaan espanjan kielestä enemmän ku flaamin. Ennemmin sielä asusin ku täälä, vaikka kyllä tämä elokuun helle oli jotaki aivan käsittämättömän hirviää. Perinteinen loma, kävelyä, ruokaa, viiniä, rantaa, museoihin en juurikaan jaksanu turistiryysän takia jonotella. Uskomatonta että meikäläisestäki voi tulla rantalomafani, no en sentään vielä oo pakettimatkaa tilannu! Olin yötä räkäsesä hostellisa josa voi käyttää keittiösä vaan mikrua ja mahotontahan Espanjasa on kasvismikroruokaa saaha, söin sitten ulukona joka päivä, ja mikäs siinä ku 10 eurolla saa ämpätä ruokaa niin palijo ku maha vettää lounaspaikoisa 20 ruokalajin aterialla.

Lähtiisä vejettiin kännit työkavereitten kansa ja vierähti tietenki aamupuolelle. No siinä sitte herräilin ja iski semmonen kannuuna että piti makkoilla lattialla pakkauksen lomasa. Kahtoin netistä että kerkiäisin lentokentälle jos lähen kello kaks, mutta en asemalla muistanukkaan misä pitäs vaihtaa ja sitte yritin kysellä ihimisiltä asemalla. Belegiasa ei esimerkiksi oo semmosia lippuautomaatteja joista vois kätevästi asiat kahtua, vaan pittää aina ja ikkuisesti jonottaa tiskille. Jonottaminen on semmonen asia josta täälä tykätään hirviästi.

Kyssyin sitte konnarilta ja se väitti että pittää mennä Antwerpeniin asti. No tämän asian takia olin kaupungisa vasta 30 minnuuttia ennen konneen lähtyä ja sieltä oli vielä 15 km lentokentälle. Otin sitte taksin ja taksisa huomasin etteihän mulla ookkaan kätteistä. Ja takapajulasa ku ollaan niin kortti ei taksisa käy, vaan puskin vaan kuskille lompakosa olleet ruokakupongit (arvo 5e/kpl) ja sannoin että ota taikka jätä.

Sisällä kentällä huomasin että check-inhän on jo sulettu ja menin vielä epätoivosena kyssyyn tiskiltä että enkö pääse, oon jo tsekannu sissään etukätteen..pääsin turvatarkastuksen läpi ja epäuskosena totesin että lento Barcelonnaan on 50 minnuuttia myöhäsä, siis muuten en ois mitenkään kerinnyt. Siinä sitte kaikki muut oottelijat istu aivan hermona ja meikäläinen oli ilosempi ku ikkään siitä että lentokone oli myöhäsä. Tullesa tajusin sitten herätä ajjoisa ja olla lentokentällä 2 tuntia etukätteen, vaikka vähemmälläki ois kerenny.

Se oli sitten viimenen loma ennen muuttua Uppsalaan, vaikka asuntuahan vielä täsä vaiheesa (2 viikkua aikaa) ei oo tietenkään tiejosa.

Tulevan ennakkoangsteilua

Kyllä kiinnostaa tulla töihin ku kaupungisa on Euroopan suurimmat juhulat. Perkeleen tuhkimosyndrooma. Ootin juhulaa koko vuojen ja nyt se meni ohi, ku en kertakaikkiaan jaksa lähtiä mihinkään töijen jäläkeen (vaikka kello yheksän aamulla ne ei vielä ole päättyneetkään) ja ennen töitä ei nappaa eikä kerkiäkään kun ei jaksa nousta niin aikasin ylös.

änä aamuna meni hermot niin tottaalisesti ku vielä missasin bussi ku jouvuin täälä istumaan ja puhumaan paskaa tanskalais-bulgarialais-brittiläisten paskakeissien äärellä vielä kello kaheksan jäläkeenki. Sitte käveli puolet matkasta ja justiin sillon meni seuraava bussi ohi, sekkään ei tietenkään voi pysähtyä ku pysäkin kohalla. Ja sitte piti lähtiä vielä seuraksi Joosepille lääkäriin, ja maksaa sen antibiotteeja 50 eurua. Sen jäläkeen seurasi ressaamista asunnonhakuprosessin kansa, kun viimenenki räkänen korridorihuone 20 ihimisen kans samasa kämpäsä oli annettu jollekki joka oli valamis vuokraamaan sen 12 kuukaueksi.

Jooseppi lohutti että försäkringskassasta voi saaha asumistukia jos ei oo mittään tuloja, no tarkistin ko. tuen määrän ja huikiat 1000 kruunuahan se oli kuusa, tosin meikäläisen on sitä turha hakiakaan kun en oo aito hurri.

Sen verran oon eellisistä kokemuksista oppinu, että pittää aina kirijottaa vähintään 150 työpaikkahakemusta ennenku pääsee ees haastattelluun, ja pittää alentua hakemaan kaikkia paskimpiaki paikkoja jo heti alusa. Näihin paskimpiin kuuluu tietysti ykkösenä puhelinmyyjä, ja hyvänä kakkosena peräsä tullee siivooja, tai vanahustenhoitaja/henkilökohtanen avustaja. Kaupankassa on perseestä mutten ikkään ole päässyt ees niin ylevään hommaan, hampurilaispaikan kassa saa ehkä kaikista paskinta palakkaa. Ja sitte on tietenki toisesa pääsä nämä hommat joihin on pakko suostua kokopäiväseksi että ees saa paikan, tai jonne on 2 tunnin junamatka joka päivä, ja joitten sisältä ei kiinnosta hevon v-n vertaa vaikka työhaastattelusa väittiki että kyllä tämä on justiin meikäläisen unelmatyö.

Jo heti illalla herätessä tiesin että tästä tulis v-mainen yö. Sato vettä ku Esterin perseestä ja aattelin tietenki Joosepin kehotuksesta jättää pyöräilyn välliin ja ottaa linija-auton.

Virheteko, tämähän on Belegia!

Kävelin muutaman sata metriä kaatosatteesa ja kollasin aikataulua. Siinä oli joku punanen teksti hollanniksi, ymmärsin että bussit ei mee normaalireittiä tämän festin takia, joten aattelin varmuujen vuoksi kiirehtiä vajjaa kilometrin päähän linja-autoasemalle, josta kaikki bussit mennee ohi. No sielä seisua tönötin eikä se linija-auto sieltä koskaan tullu, kyselin ihimisiltä ja toisen bussin kulijettajalta, joka väitti että kyllä se tullee, on vaan myöhäsä. No ois varmaan tullukki, seuraavana päivänä. Mutta ku täälä töisä on semmonen natsisääntö, että jos oot minnuutin myöhäsä niin palakasta otetaan kaksi minnuuttia pois. Ja lisäksi iltavuorolainen joutuu istuun täälä niin kauan että tuut paikalle.

Mullahan ei tietenkään ollu puhelinta ku olin jättäny sen sairaana olevalle Joosepille (senki puhelin varastettiin täälä baarisa, ja hän ite vielä oli sillon poikkeuksellisesti selevinpäin!) enkä voinu soittaa taksiakkaan. No siinä panniikisa seistesä näin sitte että taksi pysähty lähistölle ja menin sen ovveen koputtamaan, no saatiin siinä hollanniksi selevitettyä että ne kaksi naistaki oli menosa samalle kylälle ku minä. Ja maksoin sitte "erotuksen" joka oli kyllä tasan yhtä kallis ku yksinäänki taksilla ajelu. Joka tappauksesa juoksin sisälle ja leimasin kortin klo 23.59, eli en myöhästynykkään.

Mutta koko yön on soinu puhelin ja kaikkia paskakeissejä tullee, ja kahtomaani Mustafa-leffaa keskeytellään koko ajan. Eipä tuon leffan aikana kyllä keskittymiskyky pysyny muutenkaan ihan täysillä mukana, leffaan ku ei oo saatavilla vielä englanninkielisiä tekstejä ja ymmärsin vaan turkin kielestä sen verran että

"Kemal poltti päivässä kolme askillista savukkeita, joi 15 kuppia (turkkilaista) kahvia ja pienen pullon rakia."

Nauratti, kun muistin miten Turkissa jotkut ketjupolttajat aina muisti uutta tupakkaa ottaisaan mainita, että Atatürk polttiki KOLOME askia päiväsä! Mutta mitenkähän käy nyt, ku uus tupakkalaki on otettu voimaan eikä sisällä saa polttaa, ees erilisisä tilloisa niinku Suomesa. Minä oon lähinnä huolestunu nargilekahaviloijen kohtalosta, sain jopa lempinimekseni "Tophanean girl" ku istuin ko. kahavilasa niin mielelläni tupruttamasa vesipiippua. Kävin matkoilla ja olin muutaman viikon käymättä yhesä tavla-nargilepaikasa ja kun menin seuraavan kerran niin paikan pitäjät ihimetteli että misä sää oikeen oot ollut!

En kyllä löytäny ko. paikkaa ku kävin viime kerralla Istanbulisa, tai ainakaan me ei jostain syystä menty sille kavulle. Eikä ehitty ees sinne Tophanneen.

No se elokuva ei ollu niinkään draamallinen ku ootin vaan lähinnä muistutti jottain historiantunnin opetusfilimiä, vaikka sitä nyt mainostettaan joka paikasa ensimmäisenä elokuvana joka esittää mr. Kemalin inihimillisenä. Siis voi kuvitella minkä näkönen ihiminen joka vettää päiväsä kolome askia tupakkia ja pullon rakia on vanahuuenpäivillään, mutta Turkisa esitettään vaan kuvia joisa se on nuorekkaan näkönen ja jopa mustavalakosiin kuvviin on värjätty sen silimät sinisiksi! Sinisilmäsyys ku on kai joku rehellisyyjen ja kauneuven sympoli Turkisa. Kielikurssillaki ensimmäiset lauseet joita jouvuttiin tavvaamaan olivat "atatürkin silmät meren lailla siniset" ja "atatürk on yksinäinen susi" tmv.

Sissäänpäänkääntyneitä belegialaisia ja vlaamilaisia ranskalaisia

Työkaveri ilostu kuullessaan että lopetan täälä. Ei hän kuitenkaan kuulemma ollut niin kyllästynyt pärstäkertoimeeni täälä, mutta oli itekki suunnitellut lopettaa. Ko. tyyppi on kyllä ollu töisä jo 10 vuotta täälä. Muutamat muut tuntuu vaan ihimettelevän miksi näin äkkiä lopetan täälä. Lähtiä opiskelleen turkkia Ruotsiin ei tunnu ehkä ensiaattelulla maailiman loogisimmalta teolta, varsinki ku yliopisto-opiskeluja on takana jo n. vuotta.

On heleppo jämähtää paikkaan joka ei tunnukkaan ihan täysin omalta. Tuntuu että pittää olla tapahtunu jotaki dramaattista ennen ku on oikeus lähtiä vakituisesta työpaikasta, hyvistä tulloista ja kivasta asunnosta. Mutta jos ei vaan iske niin ei iske. Ehkä tämä yks koulutus, yks elämä, yks työpaikka, yks partneri,yks maa, yks kieli -aattelu alakaa jo vähitelleen katuammaan, mutta vuosikymmeniä siihen mennee.

Ja se mikä tuntuu ihan kaikkia ulukobelegialaisia vaivaavan on se että paikalliset on niin sissäänpäänkääntyneitä, että jos et puhu heijän kieltään täyellisesti (oli se sitte flaami, ranska tai saksa riippuen alueesta) nii johan ollaan mulukeroita ja turha yrittääkään ystävystyä kenenkään kansa. Tyypit on samojen ihimisten kansa kavereita koko ikänsä, ensin käyään koulua, sitte jäähän samalle tai viereiselle paikkakunnalle yliopistoon, tai ainaki käyään joka ikinen viikonloppu kotona, siis vielä 25-vuotiaanaki. Ja vlaamilaisille valloonia on ihan ku vieras maa ja toisinpäin, johon ei vappaaehtosesti jalakaansa pistä. Aattelin ensin että tämä on subjektiivinen näkemykseni mutta kai se jottain kertoo ku kaikki muualta muuttaneet näkkyy olevan sammaa mieltä. Ei tulis mieleenkään että joku valittas tämmösestä Turkisa, no ehkä pohojoismaisa voi olla myös vaikia saaha tuttavia ennen ku on ollu samasa paikasa 10 vuotta, jos on tullu muualta.

Ja laimiaksi tätä maata haukkuu muutki ku minä. Ei täsä mittään suurempaa vikkaa oo (paitsi vanahanaikasuus, huono byrokratia ja naisten keskiaikanen asema), mutta eipä täälä mittään niin erikoista oo että kannattas yli viikonlopun jäähä. Jos nyt haluaa kanavia, erivärisiä taloja, hollantia ja ranskanperunoita nii muuttaa sitte vaikka vähä sivistyneempään Hollantiin.

It wasn´t me, I wasn´t there

Misähän mennee raja siitä mikä on yhteiskunnan vastuulla yksilön suhteen? Ku Ruotsista on kyse niin ei missään. En tarkota sitä että masennus on ihimisen oma vika ja siihen ei pitäs saaha hoitua, mutta että syytetään yhteiskuntaa siitä että on yksinäinen eikä kunta hommaa mulle kimppakämppää. Niin tai koiraa. Koira ois kiva ja koira on hyvä väline masennuksen poistoon. Joopa joo.

Oon täsä viettänyt yövuorojani tankkaamalla ennen töihin lähtyä pari leffaa tai tv-sarjaa. Mighty Booshi on pelastanut monta yötä, tankattuna on myös Black Books ja tänä yönä oli vuorosa japanilainen Gomen. Japanilainen kulttuuri on kyllä jotenki omituista, osittain outo puhetapa voi johtua huonosta käännöksestäkin mutta kyllä kohhauttelin kulumakarvoja kun äiti ilohti äänekkäästi poikansa ensimmäisestä "mehutipasta" aluhousuissa, tai kun poika kysy ensi töikseen tytöltä että mikä tämän verityyppi on. Väkivaltaa oli myös paljo sivuosasa, äiti mätki poikaa, poika mätki koulukaveria, ja ennenkaikkia naiset hakkas miehiä ihan niinku se ois vaan normaalia. Eikä kellään tullu mieleen soittaa polliisille ja nostaa sytettä sukupuolistunneesta väkivallasta tai syyttää yhteiskunta syrjinnästä. Ehkä elokuvat ei oo tojellisuujen peili mutta kait ne jotaki heijastaa, ainaki ku kahtoo aina yhtä harmaansävysiä, synkkiä ja inhorealistisia suomileffoja, oli se sitte olevinnaan komedia, kauhu, fantasia tai vaikka dokumentti.

Muuttoa ja festivaaleja

Täsä on ennää kuukausi muuttoon aikaa ja pitäs keksiä mitä tehä kaikille tavaroille. Mää oon muuttanut jo noin 12 kertaa riippuen laskutavasta ja aina se on yhtä vaikiaa. Nyt on tullu vielä jostain järettömästä syystä ostettua ihan oikeita huonekaluja, siis ei vaan asuntolan käytäviltä dyykattuja patjoja vaan ihan ikea-kammaa joista piti jopa maksaa. Ja mihin helekkariin niitä paat, kuka täälä haluais semmosia käytettynä ostaa? Ja sitte ku pääsee Ruotsiin niin sama ruljanssi alakaa, jos ei saa kalustettua kämppää (ja nyt näyttää siltä etten saa yhtään minkäänlaista kämppää ainakaan vielä syyskuusa ja siinäpä sitä istutaan sillan alla kaikkien ike-kamojen kansa).

Auton vuokraaminen täältä Ruotsiin näyttäs maksavan siinä 1500 eurua, mikä on ihan naurettava summa ja enemmän ku kaikkien huonekalujen hinta yhteensä, ja tämä on siis hinta henkilöautosta eli sinne ei sais ees paarituolejaan ämpättyä sisälle. Toinen vaihtoehto on manipuloija Joosepin äitin autua lainaan, ettei aivan kaikkia vaatteita ja astioita tarvi nakata pihalle. Ongelma on vaan se että jo pelekästään Joosepilla tänne tullesaan oli kokonainen henkilöauto katosta lattiaan asti täynnä tavaraa, eikä se tunnetusti mittään raski heittää pois, ees sitä laatikkua joka on täynnä vanahoja vaatteita joihin se ei oo ees vilikassu sinä aikana ku se on asunu täälä, 7 kuukautta.

Oli kyllä viimenen kerta ku ostan huonekaluja uutena, enhän mää kuitenkaan missään jaksa asua vuotta kauempaa. Paitsi että ne kirpputoritavarat oli täälä saman hintasia ku uuet huonekalut.

10 päivän kaupunkifestarit on täälä menosa ja on noin 100-kertainen määrä porukkaa kajulla normaaliin määrään verrattuna. Joka paikasa on ilimasia konserttilavoja, kajut on täynnä katusoittajia ja joka kulumalle on ilimestynyt ruokapaikkoja ja naitsoppeja joita ei oo oollut siinä aikasemmin.

Ei oo kauhiana yötöijen lomasa ollu hinkua pilettää, ja nyt ku oli sitten vappaa viikonloppu ensimmäistä kertaa kuuteen viikkoon niin Jooseppi sairastu, eppäilyksenä on onko se meksikolainen sikakuume nyt siihenki tullu. Joka tappauksesa lähettiin kuitenki eilen suomalais-irlantilais-ruotsalaisseurasa juomaan vodkaa yhelle kaverille Elefanttikajulle. Siinä tuli hula-hulavannetta heitettyä ja semmosta dancestar-peliäkin pelattua. Kaverin kuuluisa kissa ei kuulemma tykkää miehistä, mutta ei tuo tykännyt minustakkaan ja Joosepista taas tykkäsi. Totesin että kolli ei vaan tykkää liian maskuliinisista ihimisistä. Sitte käveltiin irkkupubbiin (kaupungisa on ainakin 1000 paaria mutta aina pääjytään sinne yhteen ja sammaan) ja sielä oli niin palijo porukkaa että piti puolet ajasta seistä ns. terassilla vesisatteesa. Yhen ugandalaisen kansa heitin läppää ja se sano että et oo sen näkönen että tykkäisit tanssimisesta. Ei tainnu tyyppi tietää kenelle puhu.

Siinä ku tuli tanssi puhheeksi niin meikä keksi että lähetään tästä räkälästä sinne salsaklubille. No kyllähän porukka oli lähösä mutta jotenkin väentungoksesa kaikki joutu eksyksiin ja se klubi oli loppujen lopuksi niin täynnä porukkaa että jouvuin menemään taas sinne viereiseen "Luolaan". Sinne tulivat vaan Automekkaanikko ja Jooseppi, ja Jooseppi osti kummalleki semmosen kaljan jota juojesa kuulemma näkkee elefantteja, no varmaan näky tuplasti ku se Automekkaanikko siitä katos ja Jooseppi joi sitte molemmat kaljat, ja pölli vielä lasit mukkaan lähteisään. Kotona se sitte lämmitti ranskalaiset, söi yhen ja sotki paitansa ketsuppiin, ja nukahti täyen lautasen viereen. Minä pysyttelin vielä herreillä aamuviiteen tylsän elokuva parisa ja nukkuinki sitten iltayheksään, eli siis 16 tunnin päikkärit. Että siis normisunnuntai. Ei ehkä tämmösiä iltoja jaksaskaan kymmentä peräkkäin.

Yötyöläinen pyöräili töihin köykäsen öylätin takia

Viimenen ja seittämäs yötyö putkeen, ja vaikka periaatteesa oon selevinny hengisä niin kyllä aivot lyö välillä tyhyjää. Yöllä yksin pimiäsä istuesa alakaa muutenki aattelemmaan outoja asioita, eikä tiiä itekkään onko valaveilla vaiko nukuksisa kun joku sitte soittaa. Toisaalta tämän helepompaa työtä ei ookkaan, istua täällä ja katella leffoja ja saaha siitä vielä 125-prosenttista palakkaa.

Mutta eipä tämä heleppo työkään pitemmän päälle maistu, irtisannoin ihteni viime viikolla. Jotenkin tämä Belegia ei oo häikässy erityisyyellään eikä kaupunkikkaan ensivaikutelman jäläkeen mitenkään erityisesti lumua, vaikka toki täälä kaunista vanahaa arkkitehtuuria löytyy. Belegia vaan on jotenkin niin persoonaton maa, kuten Baudelaire kirjoitti "laimea maa täynnä laimeita ihmisiä". Ainua mikä ei oo laimiaa on olut mutta toisaalta ei täälä ookkaan semmosta ryyppäyskulttuuria ku pohojoismaisa, tosin en ehkä tunne tarpeeksi paikallisia niin että voisin tehä kattavaa tilastollista analyysiä asiasta. Parin kuukauen päästä nämä lämpimät säätki loppuu ja sitte alakaa se loputon (puoli vuotta kestävä) saje, josta saatinki tännään jo esimakua vittumaisen ukkosmyrskyn muojosa (mitäpä sillä tosin yötyöläiselle on väliä minkälaisia kappaleita ulukona sattaa, sitä ku ei palijo päivänvalua tuu nähtyä nyt muutamaan viikkoon). Ja kun työ vielä on vähintäänki yhtä laimiaa niin en nää erityisesti syitä jäähä tänne kuluttammaan nuoruusvuosia, olokoonkin sitte vaikka että oon vielä onnettomampi ja köyhempi sielä jossaki muualla.

Perästä kuuluu, sano torventekijä

Rupesin taas bloggaaman ilimanaikosista asioista. Huomasin, etten mää oo pitkään aikaan kirijottanut mittään ja siihen alakaa tulla jo aikamoinen kynnys. Huomasin myös etten ossaa puhua oikein minkäännäköstä suomia ennää, kirijakieli tuntuu vieraalta kieleltä ja tämä alakuperräismurre tuntuu unohtunneen niin että se näyttää täsä vaiheesa vielä aivan hirviältä. Ehkä jos kirjottelen jonku aikaa niin voin sitte tehä päätöksen siitä onko tämä murre kirijotusmielesä aivan käyttökelevoton vai yhtä ok ku se ns. kirijakielikin jota eelisisä blokkeisa oon käyttänyt.

Mikä siinä onki että pohojanmaan murteesta tullee heti mieleen semmoset hirviät perttisalovaarat ja muut lupsakat huumoriveikot jokka kyllä lähinnä enemmän raiskaa murretta ku tekkee siitä vakavastiotettavan. Eikäpä tuota kaunokirijallisuutta muutenkaan niin kauhiast löyvy murteilla, ei oo tottunu kuulemaan niitä niin siitä tekstistä ei jää mittään muuta mieleen ku että murre oli hirviä. Mainitaan vaikka esimerkiksi tämä runnoilija Heli Laaksonen jonka kieli ainakin meikäläisen korvaan kalakahtaa aika kovasti.

Oon myös miettinyt sitä, että jos oikein yrittämällä yritän puhua murteella niin sitä alakaa jopa liiotella, ku ei ennää muista miten leviästi sitä ennen ruukas puhua. Sitä alakaa matkia lähinnä ommaa isäukkoaan jonka kielenkäyttö ei muutenkaan niin kauhian lahajakasta oo, tais sillä olla joku viitonen äijinkielesä kansakoulusa. Aatelkaapa jos yliopistosaki luennoihtija alakas puhhuun tämmösellä murteella, eihän siinä kukkaan pystys ennää keskittymmään ite asiaan. Siksi ehkä itekki alloin Keski-Suomesa lievistelemään murrettani ja kajotin sen lopulta melekeen kokonaan, ku porukka vaan naureskeli ku alloin selevittämään jottain vakavaa asiaa ekstravokkaaleilla ja iliman ns. vierasperäsiä konsonantteja.